19.04. Onneksi olkoon: Pilvi, Pälvi | Palaute
Vuosaaren seurakunta

‍Pääsiäinen, kristittyjen suurin juhla

09.03.2018, 18:42 /  päivitetty 17.05.2022, 10:57

‍Pääsiäinen, kristittyjen suurin juhla

Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja huippukohta. Pääsiäisjakson aikana seurataan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita ja ylösnousemusta. Pääsiäisen viettoon liittyy monta merkittävää kirkkopyhää.

Viikkoa ennen pääsiäistä vietetään palmusunnuntaita. Silloin huomio on samassa tapahtumassa kuin adventtina: Jeesuksen saapumisessa Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Palmusunnuntain nimi viittaa palmunoksiin, joita ihmiset heittivät Jeesuksen eteen tielle. Tähän liittyy tapa koristella kirkkoa palmunoksilla ja muilla lehvillä tai kantaa niitä kulkueissa. Suomessa palmun sijasta koti ja kirkko koristellaan pajunoksilla. Tästä juontaa juurensa myös virpomisperinne, jossa virvottava toivotetaan "tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks".

Palmusunnuntain ja pääsiäisen välissä on hiljainen viikko. Silloin monen seurakunnan viikkotoiminta on tauolla. Iltaisin kirkoissa järjestetään konsertteja tai hartauksia. Hiljaisen viikon aikana pidetään perinteisiä ahtisaarnoja, joissa seurataan Jeesuksen elämän viimeisen viikon tapahtumia.

Pääsiäisen viettoon liittyy monta merkittävää kirkkopyhää: kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsiäispäivä.

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee

Milloin pääsiäistä vietetään? Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä voi siis olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Kiirastorstai

Kiirastorstain jumalanpalveluksessa painopiste on ehtoollisessa. Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa.

Aterialle osallistuvat kaikki opetuslapset: yksi, joka luovuttaa Jeesuksen sotilaiden käsiin, yksi joka kieltää tuntevansa häntä ja pari, jotka nukkuvat, kun pitäisi valvoa. Myös me olemme osa opetuslasten joukkoa. Edelleen noudatamme Jeesuksen käskyä nauttia yhteistä ateriaa.

Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan.

Kiirastorstai on yksi suosituimpia kirkossakäyntipäiviä vuodessa. Kiirastorstain messua vietetään illalla, koska kiirastorstai on monille työpäivä.

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä.

"Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni." (Luuk. 23:46)

Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta. Pitkäperjantaina vietetään sanajumalanpalvelus, jossa viivytään ristin juurella.

Alttarilla käytetään kukkina viittä ruusua kuvaamaan Jeesuksen haavoja. Urkuja tai muita instrumentteja ei yleensä soiteta, vaan virret lauletaan ilman säestystä.

Pääsiäispäivä

Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla.

Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi." (Matt. 28:5-6)

Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, elämä on voittanut kuoleman. Pääsiäisenä muistetaan myös kastetta, jonka kautta jokainen kristitty ikään kuin haudataan ja nousee kuolleista.

Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä. Ylösnousemusjuhla alkaa.

"Loistakoon valosi pimeyteemme niin kuin tämä pääsiäiskynttilä. Valaiskoon meitä pääsiäisen kirkkaus, ylösnoussut Herramme Jeesus Kristus, joka elää ja hallitsee iankaikkisesta iankaikkiseen."

Kiirastorstain, pitkäperjantain ja pääsiäisyön jumalanpalvelukset muodostavat yhden kokonaisuuden, eikä rippiä sen vuoksi pääsiäisyön messussa tarvita.

Pääsiäisyö oli varhaisessa kirkossa aika, jolloin monia kastettiin. Siksi pääsiäisyön tai -aamun messussa saatetaan piirtää kastevedellä ristinmerkki seurakuntalaisten otsaan tai pirskotella heidän päälleen kastevettä.

Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta maailmassa.

Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisviikko, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Pääsiäisyöstä alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

Tekstit: https://evl.fi/kirkossa/pyhapaivat/paasiaisen-pyhat