Monet meistä suomalaisista uskovat Jumalaan, mutta samalla moni kyselee mielessään, miksi on tärkeää uskoa myös Jeesukseen. Eikö pelkkä usko Jumalaan tai korkeampaan voimaan riitä. Jotkut puhuvat mieluummin kohtalosta tai johdatuksesta ja jättävät Jumalan nimen kokonaan mainitsematta.

Meidän kirkkomme kristinoppi puhuu kahdesta eri ilmoituksesta: yleisestä ja erityisestä. Yleisellä ilmoituksella tarkoitetaan sitä, että ihminen tuntee Jumalan läsnäolon luonnon kauneudessa, avoimen tähtitaivaan äärellä, ihmiskunnan kohtalonhetkissä tai yksittäisissä elämän kohtaloissa sekä omantunnon äänenä. Koemme, että tämän kaiken takana täytyy olla jotain suurempaa, jota järkemme ei kykenen selittämään.

Joskus meistä saattaa tuntua, että Jumala on unohtanut tämän maailman ja ihmisen hädän, joskus taas tunnemme Hänen tarttuvan elämäämme hyvinkin voimakkaasti ja saatamme puhua jopa Jumalan johdatuksesta. Psalmissa 8 puhutaan koskettavasti Jumalan suuruudesta ja ihmisen pienuudesta: ”Kun minä katselen taivasta, Sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin Sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.”

Kun minä katselen taivasta, Sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin Sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.

Tällainen yleisen ilmoituksen mukainen jumalatuntemus meillä kaikilla ihmisillä on. Silti me saatamme samalla etsiä jotain syvempää yhteyttä Jumalaan. Tämä etsimisen hapuilu voi myös täyttyä. Siitä kertoo erityinen ilmoitus. Jumala ilmoittaa meille itsensä erityisesti Pojassaan, Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa. Tähän me tarvitsemmekin Uutta testamenttia ja sen sisältämää evankeliumia, ilosanomaa Jeesuksesta. Jeesuksen persoonan ja Hänen tuntemisensa kautta me opimme tuntemaan Jumalan todellisen luonteen ihmiseen nähden. Apostoli Johannes kirjoittaa evankeliumissaan: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”, sillä ”ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen”.

Pääsiäisen sanoma on ilon ja rakkauden sanoma.

Pääsiäisen sanoma on ilon ja rakkauden sanoma. Se on myös uskon ja toivon sanoma vaikeuksien keskellä kamppailevalle ihmiselle. Tuo ilosanoma tuo murheellisille lohdutuksen ja rauhattomalle rauhan. Golgatan keskimmäiseltä ristiltä me löydämme myös vastauksen omaan rikkinäisyyteemme ja syyllisyyteemme. Jeesus kantoi syyllisyytemme ja häpeämme ja sovitti syntimme kärsimisensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta. ”Kuolema on nielty ja voitto saatu”, riemuitsee apostoli Paavali kirjeessään ja opettaa myös pääsiäisen sanoman tärkeyttä: ”Ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta” ja edelleen: ”Ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla.”

Miljoonat kristityt eri puolilla maailmaa laulavat pääsiäisyönä ja pääsiäisaamuna perinteistä laulua: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.” Tässä pääsiäisvirressä on uskon ja toivon sävel. Pitkäperjantain tapahtumien jälkeen Jeesuksen opetuslasten joukko sai itse nähdä ja kokea ylösnousemuksen ihmeen. Murhe vaihtui iloksi ja pelko rohkeudeksi. Niinpä tuon ajan ihmiset kutsuivatkin ensimmäisiä kristittyjä ylösnousemuksen todistajiksi. Ja tuo todistuksen sana on saavuttanut vuosituhansien aikana lähes jokaisen kolkan tässä maailmassa.

Tänä paastonaikana me saamme hiljentyä Raamatun sanoman äärellä ja iloita pääsiäisen tapahtumista. Voimme yhtyä pääsiäisiloon virren 88 sanoin: ”Niin kuin taivaan enkeli, mekin iloitsemme. Saamme rientää kertomaan: Nyt elää Jeesuksemme. Saamme rientää kertomaan: Nyt elää Jeesuksemme”. Näillä virren sanoilla haluan rohkaista jokaista lukijaa uskomaan Jeesuksen ylösnousemukseen ja iloitsemaan pääsiäisen sanomasta, joka tuo murheen ja toivottomuuden keskelle ilon ja toivon. Jumalan siunaamaa pääsiäisaikaa Sinulle ja läheisillesi!

Arto Huhdanmäki, seurakuntapastori

Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi. Tässä pääsiäisvirressä on uskon ja toivon sävel.