18.04. Onneksi olkoon: Valto, Valdemar | Palaute
Mikaelin seurakunta

Vartsikan kirkkoherra Jukka Pakarinen: Ugandan malli toimii – ja se on sinunkin ansiotasi!

17.12.2019, 14:53 /  päivitetty 17.12.2019, 15:20
Kirkkoherra Jukka Pakarinen BidiBidin pakolaisasutusalueen koulun penkillä. Ikkunasta katsoo pieni poika

Vartiokylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen tutustui joulukuun alussa Ugandan BidiBidiin, maailman toiseksi suurimpaan pakolaisasutusalueeseen. Voisi kuvitella, että alueella, jonne valuu Etelä-Sudanista joka päivä pakolaisia, olisi täysi kaaos, mutta ei: BidiBidissä vallitsee rauha ja järjestys.

-BidiBidi ei ole tyypillinen pakolaisleiri, vaan ugandalainen malli ottaa vastaan pakolaisia.

-Alueella asuva yhteisö on antanut pakolaisille pienen maapalan, jota heidän on mahdollisuus viljellä ja jossa pitää kotieläimiä sen aikaa, kun he ovat alueella. Siellä ei siis asu pelkästään pakolaisia, vaan myös alkuperäisiä asukkaita. Maata antaneet saavat vastapalvelukseksi sen, että aluetta kehitetään, esimerkiksi sinne rakennetaan kouluja. Pakolaisille annetaan myös rakennustarpeita kodinrakennukseen. Asumuksia ei juuri erottanut toisistaan, ja vaikutti siltä, että siellä kaikki asuivat sulassa sovussa keskenään, Jukka Pakarinen kertoo.

Asumuksia BidiBidin pakolaisasutusalueella Ugandassa.
Tyypilliset BidiBidin asumukset eivät juuri eroa toisistaan, olipa asukkaina pakolaisia tai paikallisia. Tilaa on jätetty pienille viljelyksille ja kotieläimille.

Jukka Pakarista puhutteli se, miten Bidi Bidissä työskentelevät rinta rinnan kaikki maailman avustusjärjestöt.

-Suomalaisten osaamista arvostetaan ja heidän kanssaan halutaan tehdä yhteistyötä. Kirkon ulkomaanavun (KUA) toimistossa on pääasiassa ugandalaisia työntekijöitä, koska heitä halutaan työllistää, ja varmistaa työn jatkuvuus.

- Matkamme tarkoitus oli nähdä omin silmin, mitä BidiBidissä on saatu aikaan seurakuntayhtymän rahoilla, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimiva Pakarinen selventää.

-Yhtymä tukee taloudellisesti useampaa tunnettua järjestöä, joista KUA on yksi. Neuvosto on päättänyt, että tutustumme itse kohteisiin, joita tuemme tai saattaisimme tukea taloudellisesti jatkossa.

Ugandassakin ollaan kouluevakossa

Vartiokylän koulu on ollut kuluneena syksynä evakossa, mikä on koetellut vartsikalaisia perheitä. Vuodenvaihteessa lapset palaavat evakosta väliaikaisiin koulutiloihin. Mutta entä miten pärjätään seurakuntayhtymän tukemassa Koro Highland-alakoulussa, missä on noin 500 pakolaislasta?

-Suomalaisin silmin sikäläisten koulujen olosuhteet olivat kauheat. Maalattiat, ei kirjoja, luokassa jopa 150 oppilasta, Jukka Pakarinen kertoo. Mutta ihan niin kuin meilläkin niin siellä rakennetaan koko ajan parempia koulurakennuksia.

-Rehtorien ja opettajien into ja palo tehdä työtä puhutteli. Opettajat asuivat itse aika ankeissa olosuhteissa ja pääsivät harvoin tapaamaan omia perheitään. Silti kaikki olivat toiveikkaita ja motivoituneita työssään. Itse koulu oli vaatimattomasti rakennettu, mutta sitä voidaan parantaa pikkuhiljaa. Oppimistulokset olivat jopa parempia kuin puitteiltaan hienommissa kouluissa.

Vasemmalla vaatimaton telttakoulu ja oikealla paremmin rakennettu ja varusteltu koulu BidiBidin pakolaisasutusalueella Ugandassa
Vasemmalla alkeellinen ”telttakoulu”, oikealla jo paremmin rakennettu. BidiBidin alueella on 38 ala-astetta ja yli tuhat opettajaa. Kaikki lapset pyritään saamaan heti kouluun.

BidiBidistä löytyi ala- ja yläasteita sekä myös ammatillista koulutusta. Siellä pidetään äärimmäisen tärkeänä, että pakolaislapset pääsevät heti kouluun. Elämään tulee rytmi, lapsilla on turvallinen yhteisö ympärillä, he voivat kehittyä ja vanhemmat saavat hengähdystauon rakentaa omaa elämää.

Suomen KUA on Ugandassa todella arvostettu ja haluttu yhteistyökumppani.

Jukka Pakarinen haluaa muistuttaa, että se, mihin olemme yhteiset rahat esimerkiksi Ugandassa laittaneet, on todella merkityksellistä – se antaa lukemattomille ihmisille tulevaisuutta ja toivoa. KUA on Ugandassa todella arvostettu, sillä he mahdollistavat toimintaa, kouluttavat ja ovat palkanneet 1200 ugandalaista opettajaa.

Tämä on yksi hyvä asia, mikä kirkon jäsenyydestä seuraa monen muun rinnalla.

-Me ollaan jokainen annettu ne rahat, vaikka ne ohjautuvatkin yhtymän kautta, hän muistuttaa. Helsingin seurakuntayhtymän tukemat järjestöt tekevät eri puolilla maailmaa paljon hyvää. Mutta vasta Ugandassa sen tajusi konkreettisesti, kun näki sen koulun, joka yhteisillä rahoilla on rakennettu ja oivalsi, että on täysin mahdollista kehittää telttakoulusta vaikkapa atk-luokan sisältävä koulu.

Jokainen seurakuntalainen osallistuu hyvän tekemiseen jo pelkästään maksamalla kirkollisverot.

-Vaikka hyvää tehdään jo pelkästään olemalla kirkon jäsen, niin aina voi aina osallistua hyvillä mielin kirkon kolehtiin, lipaskeräyksiin tai laittaa summan johonkin keräykseen pankkitilille. Esimerkiksi nyt on meneillään Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut – sesonki. Tule siis mukaan laulamaan ja tekemään hyvää, Jukka Pakarinen kehottaa.

Kuvat: Nina Österholm

Ugandan pakolaisleirin kioskiyrittäjä keltaisessa paidassa kioskin edessä
-Tämä yrittäjäkurssin käynyt yrittäjä on aloittanut tästä 24 h kioskista, tähtää seuraavaksi omaan kauppaan ja siitä tukkukauppiaaksi. Hän oli todella kiitollinen koulutuksestaan. Mikä vahva toivon näkökulma!

Bidibidi

Mikä: Maailman toiseksi suurin pakolaisasutusalue

Missä: Pohjois-Ugandassa, Etelä-Sudanin rajan läheisyydessä

Asukkaat: 231 042 Etelä-Sudanista paennutta pakolaista (11/2019)

Pinta-ala: 250 km2 (vrt. Helsinki 213 km2)

Koulut: 38 ala-astetta, yli tuhat opettajaa

Kirkon ulkomaanapu (KUA) koordinoi opetusta ja sen käytäntöön viemistä alueella.

Naisia ja lapsia BidiBidibn pakolaisasutusalueella


Kiitos, että olet seurakuntamme jäsen. Mahdollistat jäsenyydelläsi hyvää Helsingissä.


Autamme perheitä

Perheneuvonta auttaa parisuhteen ja perheen ongelmissa ihmisen henkilökohtaisen elämän kysymyksiä unohtamatta. Perheneuvojamme käyvät vuosittain 7 500 keskustelua.

Tuemme kasvua

Seurakuntien kasvatuksen ammattilaiset kulkevat lapsen, nuoren ja perheiden rinnalla. Rippikoulun käy vuosittain n. 3000 nuorta.

Syömme yhdessä

Helsingin kirkoilla pääsee syömään maksutta tai pikkurahalla. Kirkon jäsenet tarjoavat vuosittain 140 000 ruoka-annosta ja 350 000 ruokakassia.

Emme jätä ihmistä yksin

Kirkon työntekijät sekä koulutetut vapaaehtoiset viettävät tuhansia tunteja vuodessa vakavasti sairaiden ja heidän läheistensä luona.