Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 14.6. kokouksessaan myös merkittävän lisäpanostuksen toimintakulttuurin muutoksen edistämiseksi: valtuusto myönsi 2,5 miljoonan euron lisämäärärahan vuosille 2018–2020.

Lisämääräraha suunnataan helsinkiläisten parhaaksi: elintarvikeavun uudistamiseksi yhteisöllisiä ruokapaikkoja rakentamalla ja entistä tarvepohjaisempaa apua antamalla, tukemalla kriisiin ajautuneita perheitä sekä auttamalla vakavasti sairastunutta, hänen läheisiään ja kotiutettua toipilasta. Seurakuntien toimintaedellytyksiä puolestaan parannetaan tukemalla kristillistä kasvatusta helsinkiläisissä perheissä, kehittämällä sähköinen asiointipalvelu sekä vahvistamalla viestintää ja kiinteistötoimiston resursseja.

”Helsingin seurakunnat haluavat syventää toimintansa vaikuttavuutta keskittämällä voimavaransa vaikeassa tilanteessa olevien helsinkiläisten auttamiseen”, sanoo yhtymän johtaja Juha Rintamäki.

Positiivisia yllätyksiä

Vuonna 2017 koko yhtymän toimintakulut olivat 92,9 miljoonaa euroa, toimintatuotot 20,7 miljoonaa euroa, rahoitustuotot rahoituskulujen vähentämisen jälkeen 16,4 miljoonaa euroa ja kirkollisverotulot 79,9 miljoonaa euroa. Tilinpäätös oli 16,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Vuoden 2017 ennakoitua parempi tulos on monen tekijän summa. Esimerkiksi rahoitustoiminta tuotti yli 6 miljoonaa euroa enemmän kuin keskimäärin. Edellisestä vuodesta 9,0 milj. euroa parantuneeseen toimintakatteeseen vaikuttivat puolestaan kertaluonteiset tulot, esimerkiksi tulipalossa tuhoutuneen Honkalinnan leirikeskuksen vakuutuskorvaukset ja Temppeliaukion kirkon vierailumaksut. Kirkollisveron tuotto toki pieneni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta pudotus oli budjetoitua maltillisempi. Yhteisöveron korvaaminen vuoden 2016 alusta valtionrahoituksella näkyi nyt täysimääräisesti Helsingin seurakuntien tilinpäätöksessä: valtionrahoitus on noin 6,5 milj. euroa vähemmän kuin mitä yhteisöverosta keskimäärin saatiin.

”Erityisen merkittävää tuloksessamme oli se, että Helsingin seurakunnat ovat onnistuneet säästämään toimintamenoistaan – pääasiassa palkat ja tilakulut – vuoden etunojassa. Saavutimme tavoitteen siis jo vuoden 2017 aikana. Säästöjen tuoma lisäys oli 2,6 miljoonaa euroa”, sanoo yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila.

Osa toimintaan, osa sukanvarteen

Toimintakulttuurin muutosta edistävän määrärahan lisäksi seurakunnat hyötyvät hyvästä tuloksesta myös suoraan. Valtuusto päätti antaa seurakunnille 0,8 miljoonaa euroa lisämäärärahana kuluvalle vuodelle. Budjetoitua paremmat verotulot taas palautetaan seurakuntien toimintaan vuodelle 2019 annettavan kehyksen yhteydessä.

Sijoitustoiminnan ennakoitua paremmat tuotot ja muut ylimääräiset toimintatulot noin 7-8 miljoonaa euroa laitetaan säästöön pahan päivän varalle.

‍