- Parhaillaan käynnissä olevassa elintarvikeavun kehittämistyössä mennään koko ajan ihmisten hätä edellä eli etsitään keinoja, joilla avun tarpeeseen pystytään vastaamaan paremmin, painottaa Helsingin seurakuntayhtymän diakonian päällikkö Kirsi Rantala.

Kyse on kokonaan uudenlaisesta ajattelusta ja toimintatavasta muun muassa uudentyyppisen logistiikan osalta. Helsingin seurakunnat ovat tehneet kehittämistyötä yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen kanssa.

Ruoka-avun kehittäminen herättää suurta mielenkiintoa. - Keskustelu ja erilaiset näkökulmat ovat tervetulleita, mutta vilkkaassa keskustelussa syntyy helposti myös väärinkäsityksiä, Rantala toteaa.

Apua annetaan yksilöllisemmin

Eräs väärinymmärryksistä liittyy kaavailtuihin avun hakijoiden haastatteluihin. Tämä asia on julkisuudessa esiintynyt sanalla ”rekisteröinti”.

- Haastattelujen tavoite on vastata avun hakijoiden yksilölliseen avun tarpeeseen aiempaa paremmin. Nykyiselläänhän lapsiperheen yksinhuoltaja saa saman suuruisen ruokakassin kuin yksineläjä. Siksi on tarve muuttaa toimintatapoja ja auttaa eri elämäntilanteissa eläviä eri tavalla, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

Nimen kertominen ei kuitenkaan ole ehto avun saamiselle. Näin ollen esimerkiksi paperittomia autetaan kuten ennenkin.

Rintamäki sanoo, että haastatteluin saadaan kartoitettua myös muuta avun tarvetta ja esimerkiksi sitä, onko henkilö hakenut tukia, joihin hän on oikeutettu. Näin on mahdollisuus tarjota kestävämpää ja laaja-alaisempaa apua kuin pelkän ruokakassin jakamisella. Samalla pyritään tarttumaan köyhyyden syihin. Tämä ei siis tarkoita esimerkiksi tiettyjen kriteerien asettamista ehdoksi avun saamiselle.

Tämän asiakasohjauksen tavoitteena on lisäksi esimerkiksi välittää tarvitsijoille tietoa vaikkapa kouluilla saatavana olevasta hävikkiruuasta sekä parantaa tiedonvälitystä eri auttavien tahojen kesken.

Ruokaa saa myös mukaan

Ruoka-apua ollaan kehittämässä yhteisöllisempään suuntaan. Kirsi Rantalan mukaan ruokaa jaetaan silti jatkossakin mukaan otettavaksi. - Yhteisöllisissä ruokapaikoissa kohdataan toisia ja syödään yhdessä, mikä voi vähentää yksinäisyyttä. Ne eivät kuitenkaan ole oikea vastaus kaikkien tarpeisiin, joten elintarvikkeita on saatavana jatkossakin myös kotiin vietäväksi.

Liikkeellä on ollut myös tietoa, että ruoka-avusta suunnitellaan vastikkeellista. Tämä ei pidä paikkaansa. - Osallistuminen tai tekeminen ei ole jatkossakaan edellytyksenä. Haluamme sen sijaan löytää tapoja, joilla vahvistamme vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten mahdollisuuksia saada asioita paremmalle tolalle, Rintamäki korostaa.

- Töitä tarvitaan vielä paljon niin kaupungin kuin seurakuntien puolella yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tavoite on kuitenkin selvä: ihmisiä halutaan kohdata paremmin ja myös auttaa kestävämmin. Lopulta tavoitteena täytyy tietysti olla köyhyyden lievittäminen ja jopa poistaminen, hän jatkaa.