Marraskuussa, vuoden pimeimpään aikaan vietettävä pyhäinpäivä on Suomessa hiljainen ja harras päivä, jolloin omaiset vievät edesmenneiden läheistensä haudoille kynttilöitä, seppeleitä ja kukkia. Kirkoissa muistetaan viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleita seurakuntalaisia. Monissa seurakunnissa luetaan heidän nimensä ja heidän muistokseen sytytetään kynttilöitä. Näin tehdään myös Vuosaaressa, jossa pyhäinpäivän muistohartauutta vietetään Vuosaaren kirkossa pyhäinpäivän iltana.

Tilaisuudessa muistetaan kaikkia edellisen pyhäinpäivän jälkeen haudan lepoon siunattuja Vuosaaren seurakunnan jäseniä. Heidän nimensä luetaan palveluksen aikana ja jokaiselle sytytetään muistokynttilä.‍ Olet lämpimästi tervetullut muistokirkkoon.

Kynttilän liekki kertoo, että en unohda,
sinua, joka kuljit, kanssani matkalla,
sinua joka täältä, sait kutsun lähteä,
sinua joka lensit, lähelle tähteä.
Kynttilän liekki kertoo: muistelen sinua,
mielessä kipu ja kiitos, haikeaa kaipausta.
Olisin tahtonut vielä, kanssasi kulkea,
olemuksesi rakkaan, syliini sulkea.
Kynttilän liekki kertoo, että en yksin jää.
Hennoinkin liekki voi kantaa, ikuista elämää.
Hän joka rakasti kerran, ei kuole milloinkaan.
Syttyvät tuhannet liekit, haudoille palamaan.
(Anna-Mari Kaskinen)