27.05. Onneksi olkoon: Ritva | Palaute | På svenska | In English

Koko Helsinki

Pastorin palsta: Laskiainen lasketaan

Vuosaaren seurakunta

05.03.2019, 10:15 /  päivitetty 05.03.2019, 20:35
Meille postmodernin ajan perheille selviäminen on erilaista. On paljon pieniä henkisiä stressin aiheuttajia, joista on välillä vaikea päästä irti. Ne jylläävät päällä, vaikka hengissä selviämisemme noin perusturvan kannalta onkin taattu. Tässä olisi siis taatusti paaston paikka.

Pääsiäinen on tänä vuonna myöhään, vasta huhtikuun loppupuolella. Paastonaikakin alkaa siksi vasta maaliskuun alussa. Vuoden 2019 laskiaissunnuntaita vietetään 3.3. perhemessun iloisessa vilskeessä Vuosaaren kirkolla. Mitä paastoon laskeutuminen voisi tarkoittaa lapsiperheessä? Lapsihan osaa kyllä paastota luonnostaan ruuasta silloin, kun on sairaana. Eikä se ruoka terveenäkään maistu aina ihan tasaiseen tahtiin. Vaikka lapsiperheen arkea helpottaa päivärytmit, ei lapsi ole silti kellontarkka kone. Kasvussa on erilaisia vaiheita. Välillä tehdään hampaita, nukutaan huonosti, ruoka ei maistu ja seinistä kaikuu Ei! Ei! Ei! Onneksi vaiheet menevät ohikin ja tulee uusia vaiheita, jos ei helpompia, niin ainakin erilaisia vaiheita.

Ehkä sopivin paaston aihe lapsiperheen vanhemmille voisi olla turhista huolista ja stressistä luopuminen.

Suomalaisessa pienmaatalousyhteiskunnassa pari sataa vuotta sitten ruokavarastot olivat varmaan aika tyhjillään kevättalvella, maalis-huhtikuussa. Oli paastottava, halusi sitä tai ei. Mutta kuinka ihana olikaan pääsiäisen riemu, pajunkissat kevätauringossa ja sitten vähän sen jälkeen kevään tuoksu ja ensimmäiset hiirenkorvat koivuissa, joiden myötä elämä puhkesi taas kukkaan, lehmätkin alkoivat lypsää ja tiedettiin: selvittiin taas tästäkin talvesta.

Sen sijaan voisi tulla pysähtyminen, kiittäminen ja läsnäolo – kaikessa mitä sitten vastaan tuleekaan.

Meille postmodernin ajan perheille selviäminen on erilaista. On paljon pieniä henkisiä stressin aiheuttajia, joista on välillä vaikea päästä irti. Ne jylläävät päällä, vaikka hengissä selviämisemme noin perusturvan kannalta onkin taattu. Enää ei kuolla nälkään. Nykyään kuollaan elintasosairauksiin, joihin vaikuttavat stressi ja yltäkylläiset elämäntavat. Tässä olisi siis taatusti paaston paikka.

Ehkä sopivin paaston aihe lapsiperheen vanhemmille voisi olla turhista huolista ja stressistä luopuminen. Sen sijaan voisi tulla pysähtyminen, kiittäminen ja läsnäolo – kaikessa mitä sitten vastaan tuleekaan.

Ennen kaikkea voisin olla enemmän läsnä lapsille, heittäytyä hetkeen, koska nämä lasten kasvun vuodet kiitävät niin nopeasti ohi. Huominen pitää kyllä huolen itsestään. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet niin kuin ilotkin.

Lauri Holma, kasvatuksen pappi