Ilma tuntuu nihkeältä talven ikitihkun kosteuttamien takkien painautuessa toinen toistaan vasten aamun ruuhkabussissa. Painauduin kantamuksineni tiukemmin ikkunaa vasten. Päätepysäkin läheisyydessä asumisen onnea on kohtuullisen takuuvarma istumapaikka.

Aamun autoletka matelee eteenpäin tavanomaista hitaammin ja epärytmisemmin. Bussi kiihdyttelee ja jarruttelee saaden matkustajat törmäilemään toisiinsa. Nytkähtelevä liike kiristää hermoja ja takki tuntuu tukahduttavan kuumalta. Totean ärtyneenä myöhästyväni reilusti.

Viereisellä penkillä pieni poika tuijottaa keskittyneesti ikkunasta ulos harmaaseen aamuun. Bussin kaartaessa päätielle aurinko pilkahtaa hetkeksi kerrostalojen takaa värjäten kaitaleen taivasta vaalean punertavaksi. Vierestä kuuluu innostunut hihkaisu: “Sunny day! Sunnysunny day!”

Lue lisää Pala taivasta -tekstejä