24.08. Onneksi olkoon: Perttu | Palaute | På svenska | In English

Koko Helsinki

Pala Taivasta: Ristinkantaja

07.05.2019, 09:05 /  päivitetty 07.05.2019, 09:22
Tässä sarjassa etsitään pyhän hippuja tavallisuuden keskeltä, sillä lopulta arjessa on usein huomaamatonta pyhää.

Jumalanpalveluksen valmistelu oli ollut takkuista ja oli riideltykin, vaikka hän piti itseään rauhaa rakastavana ihmisenä. Oli astuttu toisen varpaille, puolin ja toisin. Oli yritetty sopia, mutta mielipahasta ei päässyt eroon. Siksi ennen H-hetkeä jännitti. Koko tilaisuus oli maustunut epäsovulla, tuntui vaikealta lähteä siihen.

Jo ovelta vastaan tuli puuhakkaita ja iloisia ihmisiä. Kasvot hymyssä he tervehtivät. Hän livahti takahuoneeseen tulostamaan omat paperinsa. Salin poikki kulkiessaan hän pysähtyi välillä juttelemaan eri tekijäporukoiden kanssa. Ihmiset olivat ystävällisiä ja pukeutuneina parhaimpiinsa. Vähitellen juhlamieli hiipi sisään ja vaikeuden tunne suli.

Kun he kävelivät ristin perässä paikoillensa, kirkkosali oli täynnä ja musiikin duurisävelet nousivat kohti taivaita. Penkissä hän pääsi lauluun mukaan. Suuri risti oli asetettu alttarin eteen, kastepöytään nojaamaan. Jeesus katsoi siinä vähän viistosti alaspäin. Kärsimyskuvan taustalla oleva syvä punainen näytti värittävän kuvan pääsiäisviestillä: ei hän ole enää täällä, hän on ylösnoussut! Suupielet nousivat onnelliseen hymyyn, joka kesti koko palveluksen ajan.

Lue muita Pala taivasta -tekstejä tästä