23.04. Onneksi olkoon: Jyrki, Yrjö, Jyri, Jori, Jiri, Yrjänä | Palaute
Koko Helsinki

Miksi yli viisikymppisen ammattilaisen on vaikea löytää töitä? – Suomeen tarvitaan asennemuutos

24.09.2020, 11:13 /  päivitetty 24.09.2020, 11:35
Miksi työvoimamarkkinoilla sallitaan ikärasismi? Miksi kokenut, pitkän uran tehnyt ammattilainen sivuutetaan rekrytointitilanteessa nuoremman työnhakijan vuoksi? Malmin Varustamossa etsittiin ratkaisuja kipeää ongelmaan.
Paneelikeskustelu tapahtumassa Mahdoton tehtävä 21.9. Malmin Varustamossa

Moni yli viisikymppinen on saanut karvaasti kokea, miten työnhaku tyssää ikään. Julkisuudessa esitetyt karmeat kertomukset saavat tilastoistakin tukea. Työnhaku vaikeutuu yli viisikymppisenä merkittävästi. Kuusikymppisen on jo lähes mahdotonta saada uutta työpaikkaa.

Työtä ja toivoa yli viisikymppiselle – Mahdoton tehtävä? –tapahtumassa keskusteltiin 21.9. Malmin pastori Timo Laanisen johdolla siitä, mistä ikärasismi johtuu ja mitä sille voitaisiin tehdä. Tapahtuma tehtiin Malmin seurakunnan Diakonia kansalaisvaikuttamisen tukena -projektin ja Viisnollatuki ry:n yhteistyönä.

Ikärasismi on väärin

”Ihmettelen, mistä tällainen tulee meidän työkulttuuriin, että vanhempi ihminen olisi epäpätevä,” sanoo dosentti ja kaupunginvaltuutettu (sd.) Ville Jalovaara Malmin keskustelutilaisuudessa. Hän peilaa tilannetta historiantutkijana. Historiaa vasten ikärasismia on erityisen vaikea hänestä käsittää.

Malmin Varustamossa
(Vas:) Malmin pastori ja politiikan konkari Timo Laaninen luotsasi keskustelua. Kuvassa keskellä SAK:n Mikko Heinikoski ja historiantutkija Ville Jalovaara, joka on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu (sd.)

”Presidentti Paasikivikin oli 85-vuotias, kun hän lopetti uransa. Ikäsyrjinnän ilmiötä ei ollut aiemmin. 1990-luvun lama muutti suomalaisen työelämän ilmapiirin kokonaan. Jos koronalama menee kovin pahaksi, pelkään sen vaikutuksia yli viisikymppisten työllistymiseen entisestään. Ikärasismi on yksinkertaisesti väärin”.

Ville Jalovaaran lisäksi keskusteluun osallistuivat kokemusasiantuntijat Jaana Saikkonen ja Markku Kontio, kahden Prisman johtaja Jari Kättö sekä SAK:n koulutus ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski.

Jaana Saikkonen jäi työttömäksi kolme vuotta sitten, päälle viisikymppisenä. Häntä ärsyttää puhe ikääntyvistä. ”En koe olevani ikääntynyt, vaan ihminen parhaassa työiässä,” Saikkonen sanoi ja kertoi lähettäneensä kolmen vuoden aikana 180 hakemusta. Näistä kolme kertaa hän on päässyt haastatteluun. Työpaikkaa ei ole löytynyt.

”Olen tullut siihen johtopäätökseen, että suurin este on ikäni, vaikkei sitä olekaan sanottu kertaakaan ääneen. Kerran on sanottu suoraan, että etsitään edustavampaa henkilöä”.

Keskustelutilaisuus Mahdoton tehtävä 21.9. Malmin Varustamossa
Kahden Prisman johtaja Jari Kättö sekä kokemusasiantuntija Jaana Saikkonen, joka toimii nyt Viisnollatuki ry:n yhdyssihteerinä.

Työttömyyden jatkuessa ja jatkuva tyrmätyksi tuleminen tai totaalinen hiljaisuus alkoi nakertaa vakavasti Saikkosen itsetuntoa. Ajatukset synkkenivät. Horisontti alkoi kadota.

Otetaan mallia Ruotsista

SAK:n koulutus ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoskelle Jaana Saikkosen kertoma on tuttua tarinaa. Puhelin on SAK:ssa soinut juuri samasta syystä entistä useammin. Hänestä syytä ikärasismille voi etsiä ainakin osittain suomalaisesta työvoimakulttuurista. ”Meidän pitäisi ottaa mallia Ruotsista, jossa yli viisikymppisten työllisyys on huomattavasti korkeampaa. Me olemme nostaneet keskusteluun irtisanomisjärjestyksen, joka suosii kokeneempia työntekijöitä ja joka on käytössä aika laajasti Ruotsissa”, Heinikoski sanoo.

Mikko Heinikoski näkee lisäksi korjaustarpeita työnantajien asenteissa, joihin voisi selkeä tiedotus vaikuttaa. ”Voi olla sellainen tarina vallalla, että kaikki ikääntymisestä johtuvat sairaspoissaolot ja muut kulut kaatuvat työnantajan niskaan. Tämä ei ole kuitenkaan totta. Meillä on turvaverkkoja yrityksillekin,” Heinikoski sanoo.

Malmin ja Tikkurilan Prisman johtaja on rekrytoinut töihin satoja ihmisiä. Hän vahvistaa Heinikosken ajatukset. ”On liikkeellä vääriä oletuksia siitä, miten työntekijöiden sairaus- ja eläkekustannukset jakautuvat.”

”Rohkaisisin pidempään työttöminä olleita yli viisikymppisiäkin työhaastattelussa tuomaan osaamisensa esille pystypäin. Tukihenkilö tai mentori voisi olla tässä apuna”, hän pohtii.

Vertaistuesta voimaa

Markku Kontio on kokenut yli viisikymppisenä työttömyysjaksoja. Yhtäkään aiempaa työpaikkaa hän ei ollut saanut hakemuksen kautta koko työurallaan, enemmänkin työt ovat auenneet puskaradion kautta. Sitten, 54-vuotiaana, hän sai paikan hakemuksella. Kontio poimittiin noin viidenkymmenen hakijan joukosta.

”Kuin kivi olisi tipahtanut harteilta”, hän kertoo ja tsemppaa, ettei periksi saa antaa. ”On ollut onni, että työttömyysjaksoilla on ollut tuttuja samassa tilanteessa ja ihmisiä, jotka kuuntelevat. Kannattaa hakea apua, jos menee itse kertakaikkiaan kipsiin.”

Malmin Varustamo keskustelutilaisuus 23.09 2020
Jaana Saikkonen ja Markku Kontio ovat työttömyyden kokemusasiantuntijoita. He molemmat tietävät, mikä voima vertaistuella on.

”Työttömyyteen kuuluu aallonpohja”, sanoo myös Jaana Saikkonen. Hän jos kuka ymmärtää vertaistuen voiman. Saikkonen toimii nyt uuden yhdistyksen, yli viisikymppisten työllisyyttä ajavan Viisnollatuki ry:n yhdyssihteerinä.

Yhdistystyön myötä horisontti on jälleen näkyvissä.

Tukea ja apua löydät muun muassa täältä

Viisnollatuki ry

Solaris-lomat

Terveydeksi-hanke

Nauhoitteen Mahdoton tehtävä? -tapahtumasta löydät täältä.