Hiljaisen viikon ja pääsiäisen tekstit ovat inspiroineet säveltäjiä, ja hyviä kuunteluvinkkejä löytyisi vaikka kuinka paljon. Tässä on muutama hyvä mieleeni tullut esimerkki kotona kuunneltavaksi. Suosittelen etsimään myös muita tulkintoja näille teoksille:

Italialainen Antonio Caldara oli Bachin aikalainen. Hän sävelsi runsaat määrät oratorioita. Kuunteluvinkiksi annan Maria Magdaleenan suloisen aarian oratoriosta Maddalena a piedi di Christo (Magdaleena Kristuksen jalkojen juuressa), jossa Magdaleena laulaa: ”Sydämeni sulaa kyyneliin ja vaipuu. Se on valinnut seurata jälkiäsi tiellä taivaaseen”. Tämä voi toimia myös lohtumusiikkina vaikean ajan keskellä.

Ranskalaiseen hiljaisen viikon perinteeseen kuuluvat keskiviikolle, torstaille ja perjantaille tenebrae-palveluksiin sävelletyt Leçons de ténèbres eli ”piinaviikon synkät lektiot/luvut”. Nämä lamentaatiot eli valituslaulut on sävelletty Jeremiaan valitusvirsien teksteihin. Lektioiden väleihin kuuluu myös kynttilöiden sammuttaminen yksitellen palveluksen kuluessa. Tunnetuimpia Leçons de ténèbres -sävellyksiä on barokin ajan säveltäjän François Couperinin hiljaisen viikon keskiviikolle osoitettu teos, ja tässä on sen kolmas osa (Troisième leçon pour le mercredi Saint).

Johann Sebastian Bachin suuri mestariteos Matteus-passio kuuluu varmasti monien hiljaisen viikon perinteeseen. Jos teos kolmen tunnin kestollaan tuntuu liian pitkältä kuunneltavaksi, niin suosittelen siitä yksittäisiä osia, esimerkiksi alttoaaria Erbarme dich, mein Gott (Armahda minua, Jumalani) tai loppukuoroa Wir setzen uns mit Tränen nieder (Me polvistumme itkien). Itselläni tähän teokseen liittyy lämmin muisto viime keväältä, kun saimme tehdä teoksen 400 laulajan voimin Helsingin tuomiokirkossa. Loppukuoroon yhtyi myös yleisö mukaan.

Voisin suositella monia hienoja Stabat Mater -sävellyksiä, mutta annan nyt kuunteluvinkiksi Joseph Haydnin version tuosta kauniista tekstistä, jossa Maria suree ristillä poikaansa. Meidän oli tarkoitus esittää teosta Viva vox -kuoroni sekä kahden muun kuoron ja orkesterin kanssa tänä keväänä, mutta kuten moni kuorolaulaja joutui tänä keväänä kokemaan, emme päässeet laulamaan teosta yleisölle. Ajattelen, että teoksen harjoittelu on sinällään myös antoisaa, eivätkä kuorojen harjoitukset ole menneet ihan hukkaan. Mekin saimme tutustua monelle ennestään tuntemattomaan teokseen. Haydnin musiikissa on mielestäni sellainen erityispiirre, että hän tuo mukaan iloa synkimpienkin tekstien tulkintaan.

Haydnin toisen teoksen, Vapahtajan seitsemän viimeistä sanaa ristillä jousikvartetille pääsee kuulemaan suorassa striimatussa konsertissa Tuomiokirkosta pitkäperjantaina klo 15 Lohjan kaupunginorkesterin soittajista koostuvan kvartetin soittamana. Se näkyy Tuomiokirkon facebook-sivulla ja YouTube -kanavalla. Tervetuloa mukaan kotisohvillanne!

Jos puhutaan maailman kauneimmasta kirkkomusiikista, en voi olla mainitsematta ranskalaista säveltäjää Francis Poulencia. Häneltä löytyy teoksia myös hiljaiselle viikolle, ja tässä esimerkkinä Tenebrae factae sunt Neljästä motetista hiljaiselle viikolle (Quatre motets pour un temps de pénitence). ”Pimeys laskeutuu ja Jeesus huutaa ristillä: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut! ja kallistaa päänsä.”

Jotta emme jäisi suruun ja kuolemaan, haluan vielä suositella yhtä pääsiäisen teosta, Michael Praetoriuksen Halleluja, Christ ist erstanden (Halleluja, Kristus on noussut kuolleista). Teimme sitä muutama vuosi sitten Tuomiokirkon pääsiäisaamun messussa, ja silloin oikeastaan syntyi rakkauteni Praetoriuksen musiikkiin. Hän osaa mielestäni hyvin kuvata pääsiäisaamun riemua ja vapautumista ja on säveltänyt paljon musiikkia suurille kokoonpanoille. Tässäkin teoksissa voi kuvitella, kuinka musiikki kaikuu tilassa muusikoiden jakautuessa ympäri kirkkoa.

‍