08.12. Onneksi olkoon: Kyllikki, Kylli | Palaute
Koko Helsinki

Haagan seurakuntaneuvoston vastaukset Rohkeasti yhdessä -prosessin kysymyksiin

Haagan seurakunta

21.10.2021, 11:45 /  päivitetty 21.10.2021, 12:06
Rohkeasti yhdessä -prosessin yksi keskeinen lähtökohta oli kokonaisvaltainen ja rohkea uudistus seurakuntatyön järjestämisessä, seurakuntayhtymän ja seurakuntien välinen suhde, niitä määrittävä perussopimus ja edelleen rahanjaon ja toiminnan suhde seurakuntien ja seurakuntayhtymän välillä. Säästöihin tähtääviin suunnitelmiin annettiin vastauksia 4.10.2021 pidetyssä kokouksessa. Taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan tällä hetkellä vaikea, siksi pyrimme näillä suunnitelmilla varmistamaan seurakunnan ja koko kirkon toimintamahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
hallinto ja päätös, talouden tasapaino digitalisaatio

Rohkeasti yhdessä-lausunto Helsingin seurakuntien yhteiselle kirkkoneuvostolle Haagan seurakuntaneuvosto 4.10.2021.

Alkuhuomiot:
Rohkeasti yhdessä -prosessin yksi keskeinen lähtökohta oli kokonaisvaltainen ja rohkea uudistus seurakuntatyön järjestämisessä, seurakuntayhtymän ja seurakuntien välinen suhde, niitä määrittävä perussopimus ja edelleen rahanjaon ja toiminnan suhde seurakuntien ja seurakuntayhtymän välillä. Tämän lähtökohdan suhteen muutosehdotukset loppuraportissa ovat paljolti kosmeettisia. Tällä on merkittävää vaikutusta koko prosessiin. Nykyisessä seurakuntamallissa ei toteudu se tavoite, että seurakuntayhtymä olisi seurakuntien tuki- ja asiantuntijapalvelu ja että hengellinen työ toteutettaisiin seurakunnissa. Seurakuntayhtymän palveluksessa työskentelee kymmenittäin pappeja ja muita hengellisen työn tekijöitä, mikä on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Länsi-Helsingin seurakunnissa yhteensä. Haagan seurakuntaneuvosto esittää rahanjakosuhdetta seurakuntayhtymän ja seurakuntien välille siten, että seurakuntien osuus on 65% ja seurakuntayhtymän osuus 35%. Haagan seurakuntaneuvosto edellyttää, että jatkotyössä otetaan uudelleenkäsittelyyn seurakuntien ja yhtymän välinen työnjako ja vastaava perussäännön perusteellinen tarkistaminen. Lisäksi on panostettava merkittävästi luottamushenkilöiden ja seurakuntien jäsenten perehdytykseen, osallistamiseen ja koulutukseen keskeisenä tulevaisuuden haasteena.

TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN (annetut kysymykset)

1. Vuotuista kokonaismäärärahaa (toimintakate) ehdotetaan leikattavan porrastetusti vuosina 2023, 2026 ja 2029, kulloinkin -8 % aiempaan tasoon nähden. Mahdollistaako porrastettu määrärahaleikkaus rakenteellisten muutosten tekemisen seurakunnassanne / yksikössänne jatkuvaa ”juustohöyläämistä” paremmin? Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä vuoden 2022 aikana tulevien säästövelvoitteiden saavuttamiseksi? Mikäli ette ole valmis ehdotettuun -8 % vähennykseen, minkä näette vaihtoehtoratkaisuksi tarvittavalle talouden tasapainottamiselle? (liittyy YKN:n ehdotukseen nro 1)

2. Onko ehdotus kokonaismäärärahan jaosta mielestänne kokonaisuutena onnistunut? Mikäli ei, mitä toivoisitte siinä muutettavan ja miksi? (liittyy YKN:n ehdotukseen nro 4)

3. Onko ehdotus seurakunnille osoitettavan määrärahan uusista jakoperusteista mielestänne oikeudenmukainen ja käytetäänkö siinä mielestänne oikeita kriteereitä ja painotuksia? Mikäli ei, mitä kohtaa perusteista tulisi mielestänne muuttaa, millä tavalla ja miksi? (liittyy YKN:n ehdotukseen nro 5)

4. Onko ehdotus sisäisten vuokrien uusista määräytymisperusteista mielestänne selkeä ja tasapuolinen? Mikäli ei, miten määräytymisperusteita tulisi mielestänne muuttaa ja miksi? (liittyy YKN:n ehdotukseen nro 6)

Vastaukset: (vastaukset kursiivilla)

1. Haagan seurakuntaneuvoston mielestä porrastettu leikkausmalli on mahdollinen, paikallisesti henkilöstöä on jo saatu vähennettyä. Säästöjen ja testamenttien suomilla puskureilla yhdistettynä eläköitymisiin ja irtisanoutumisiin vähennykset on mahdollista toteuttaa. 8% vähennystavoitteesta voidaan pitää kiinni, mutta se vaatii rinnalleen myös varainhankinnan tehostamista mm. paikallisten tilojen ulosvuokraamisen sujuvoittamisen kautta. Talouden supistuessa on yhä oleellisempaa kiinnittää voimavarat seurakuntien ydintoimintoihin ja niihin, joita kukaan muu ei tee: julistus, diakonia, kirkolliset toimitukset, sielunhoito, kristillinen kasvatus sekä lähetys ja kansainvälinen vastuu. Toiseksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että tulevaisuuden seurakunta perustuu jäsenten aktiivisuuteen, kun se toistaiseksi on vielä hyvin työntekijävetoinen. Muina talouden tasapainottamisen keinoina tulee tarkastella myös mahdollisuutta nostaa kirkollisveroa yhdestä prosentista ylöspäin sekä hyödyntää aktiivisemmin seurakuntayhtymän sijoitusomaisuuksien tuottoa.

2. Muutokset yhteisten palveluiden ja seurakuntien välillä ovat ehdotuksessa kosmeettisia (viittaus alkuhuomioihin). Seurakuntaneuvosto ei kannata rovastikunnallista poolirahoitusta. Se on toteutukseltaan ongelmallinen sikäli, että se luo jälleen yhden uuden hallinnollisen ja vallankäytön tason (kirkkoherrat, vpj:t ja ykn) jo ennestään monitasoiseen rakenteeseen. Lisäksi aiemmat kokemukset erilaisista poteista ja sponsseista eivät rohkaise tähän. Erilaiset projektirahoitukset voivat kuitenkin tulla kysymykseen, jos ne eivät luo uutta hallinnollista rakennetta, vaan rahat voidaan käyttää esimerkiksi isäntäseurakuntamallia hyödyntäen (kts. vastaus kysymykseen kuusi).

3. On oikean suuntainen.

4. Tilamäärärahasta luopumista kannatetaan, joskin todelliset kustannukset jäävät vielä hämärän peittoon. Haagan osalta tilanne on hyvä, mutta tilamäärärahasta luopumisen seurausten tulee olla oikeudenmukaisia kaikille seurakunnille.

SEURAKUNTIEN JA YHTEISTEN PALVELUIDEN VÄLINEN TYÖNJAKO

5. Palvelevatko yhteistyön teesit muutosprosessia? Mitkä teesit ovat mielestänne tärkeimmät? (liittyy YKN:n ehdotukseen / loppuraportti sivu 12 ”Yhteistyön teesit”)

6. Palveluiden priorisointi: palveluiden priorisointia lähdetään toteuttamaan yhteisten palveluiden osalta jo syksyllä. Prosessi tähtää joidenkin toimintojen vähentämiseen tai jopa kokonaan nykymuodossa tekemättä jättämiseen Helsingin seurakuntayhtymän toimesta. Mitä palveluja olisi erityisen tärkeää seurakuntien näkökulmasta säilyttää yhteisissä palveluissa? (liittyy YKN:n ehdotukseen / loppuraportti sivu 11 ”Toimenpiteet, aikataulut ja mittarit”)

7. Toimenpide-ehdotukset: Ovatko toimenpide-ehdotukset mahdollisia toteuttaa annetun aikataulun mukaan? Halutaanko lisäyksiä/muutoksia toimenpide-ehdotuksiin? (liittyy YKN:n ehdotuksiin nrot 11-23)

Yleiset huomiot työnjako-osiosta: Nyt tavoitteissa ja toimenpiteissä on sekaisin rakenteellisia ja toiminnallisia asioita. Tässä yhteydessä fokuksen tulee olla rakenteellisissa muutoksissa ja toiminnan kehittämiseen liittyvät asiat voidaan ratkoa muissa yhteyksissä. Tavoitetilassa sanotaan, että seurakunnat ovat toiminnan perusyksikkö. Kehittämisehdotukset eivät kuitenkaan ohjaa kohti tätä tavoitetta, vaan päinvastaiseen suuntaan.

Vastaukset:

5. Teesit ovat sinänsä tavoiteltavia, mutta pysyvät abstraktilla ja yleisluontoisella tasolla. Ne eivät ratkaise todellisia ongelmia. Seurakuntaneuvosto näkee teeseissä ristiriitaisuutta paitsi teologian, myös talouden ja toiminnan näkökulmista. Ne ilmentävät kirkkokäsitystä, jossa kirkko työntekijöineen ja hallintoineen on palveluntuottaja ja helsinkiläiset sen asiakkaita. Tämä ei vastaa Uuden testamentin käsitystä kirkosta Kristuksen ruumiina, jossa kaikki ovat toisiaan varten ja tarvitsevat toisiaan. Kirkko ei voi olla uskontopalveluiden työntekijävetoinen tuottaja, joka parhaansa mukaan konseptoi palveluitaan houkutteleviksi. Mahdotonta tämä on, jos samalla merkittäviä leikkauksia tehdään juuri henkilöstöön. Nyt tavoitteet määrittyvät hyvin työntekijälähtöisesti. Työntekijäpainotuksen sijaan jäsenten ja luottamushenkilöiden osallisuutta ja päätöksentekoa on korostettava.

6. Säilytettäviä ja seurakunnalle tukea tuottavia keskuspalveluja ovat mm. hallinnolliset palvelut (it-järjestelmät eli työnteon alustat, järjestelmien ylläpito ja kehittäminen, henkilöstöresursointi, viestintä, keskusrekisteripalvelut) sekä hautaustoimen, kiinteistötoimen ja viestinnän palvelut. Rakennemuutoksen tulisi tähdätä seurakuntayhtymän sisäiseen organisaatiouudistukseen, jossa näiden palveluiden johtamiseen ja kehittämiseen osallistuisivat seurakuntien johtajat. Nykytilanteessa niiden johtaminen on irrallaan seurakuntien johtamisesta. Haagan seurakuntaneuvosto esittää, että prosessin jatkon aikana tullaan kirjaamaan selkeästi, mitkä hengellisen työn muodot on syytä hoitaa yhteisesti ja mitkä paikallisesti. Neuvoston näkemyksen mukaan hengellinen työ tulee pääsääntöisesti hoitaa seurakunnissa ja erityisin perustein yhteisesti. Nykyisessä muodossaan seurakuntien erityistyöalat ja toimijat ovat käytännössä irrallaan paikallisseurakuntien elämästä ja toiminnasta eikä yhteisen työn koordinointi onnistu. Käytännössä paikallisseurakuntien alueilla on toisistaan irrallisia, nimellisesti saman seurakuntatalouden alla toimivia seurakunnallisen toiminnan tasoja. Niin ei voi olla. Neuvosto esittää pohdittavaksi sote-suunnitelmien yhteydessä esiteltyä, sovellettua isäntäseurakuntamallia: tietty seurakunta vastaa tiettyjen erityistoimintojen koordinoinnista ja työ tapahtuu kaikkien seurakuntien kautta. Muitakin mahdollisuuksia on. Yksi askel oikeaan suuntaan on kesken oleva CRM-hanke, jossa seurakunnan ydintoimintoja koordinoi koko kaupungin alueella aina tietyn seurakunnan johto. Yhteisessä seurakuntatyössä on tarpeen säilyttää ne selektiivitehtävät, joiden tehtävä määräytyy kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyösopimusten perusteella, kuten sairaanhoitopalveluiden tai opetushallituksen iltapäiväkerhotoiminnan kanssa. Niidenkin osalta yhteistyön paikallisseurakuntien kanssa tulee olla nykyistä tiiviimpää.

7. Toimenpide-ehdotusten tulisi pureutua kysymykseen yhteisten palvelujen ja seurakuntien työnjaosta ja yhteistyöstä. Nyt toimenpide-ehdotuksissa sekoittuvat rakenteellisen tason ja toiminnan tason ehdotukset. Tämän prosessin puitteissa ehdotuksista tulee viedä eteenpäin kohtia 13, 16 ja 22. Tärkeintä on kuitenkin tarkastella alkuperäistä kysymystä seurakuntien ja yhtymän välisestä työnjaosta ja vasta tämän jälkeen on mahdollista ottaa kantaa yksittäisiin muihin toimenpiteisiin.

Muuta: seurakuntayhtymän organisaatiorakenteessa on selkeä puute, joka heijastuu seurakuntien työaloihin moninaisesti. Seurakuntien edustajilla ei ole seurakuntayhtymän päättävissä elimissä mahdollisuutta toimia siinä määrin, että tarpeiden ja palvelujen korrelaatio tuottaisi paikallisseurakunnille parhaan tuloksen. Rinnakkaisorganisaatiomalli vaikeuttaa ja hidastaa, kirkkoherrojen kokouksen verkostomalli on liian väljä ja toisaalta nykyisessä seurakuntarakenteessa liian laaja korvaamaan esimerkiksi seurakuntayhtymän johtoryhmän.

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

8. Millä priorisoinneilla/ toimenpiteillä edistetään parhaiten vuoden 2023 tavoitteiden toteutumista? Ehdotettu -8 % toimintakatteen leikkaus edellyttää väistämättä myös henkilöstökulujen vähentämistä. Mitä näkökulmia tässä tulisi erityisesti ottaa huomioon? (liittyy YKN:n ehdotuksiin nrot 24-49)

9. Mitkä toimenpiteistä palvelevat parhaiten strategialähtöisen henkilöstösuunnittelun onnistumista? Mitkä olisivat ne riittävät resurssit, joita muutoksen johtamiseen tulisi suunnata? (liittyy YKN:n ehdotuksiin nrot 24-49)

10. Toimenpide-ehdotukset: Ovatko toimenpide-ehdotukset mahdollisia toteuttaa annetun aikataulun mukaan? Halutaanko lisäyksiä/muutoksia toimenpide-ehdotuksiin? (liittyy YKN:n ehdotuksiin nrot 24-49)

Vastaukset:

8. Henkilöstösuunnitelmassa on toteutuessaan ansiokkaita ja seurakuntien työhön ketteröittävästi vaikuttavia palveluja. Pääosin toimenpiteet ovat normaalia henkilöstöhallintoa, joita tulee edistää Rohkeasti yhdessä-muutosprosessista riippumatta. Ne vaativat kuitenkin paljon toimenpiteitä mm. asiakashallinnassa. Tilaluopumisten yhteydessä tuotannollisten ja taloudellisten yhteistoimintaneuvottelujen ennakoiminen on seurakunnissa tärkeää.

9. Strategisen priorisoinnin ja osaamisen kohdentamisen vaade on selvä ja tavoitteet yhtenevät seurakuntien tarpeiden kanssa. Henkilöstövähennysten yhteydessä yhteisten palveluiden hallinnollinen ja juridinen tuki ovat seurakunnille tärkeitä. Haagan seurakuntaneuvosto kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kyselyjen mukaan henkilöstöhallinto koetaan Helsingin seurakunnissa hajanaiseksi, HR politiikka epäselväksi ja että vähemmistö työntekijöistä on tyytyväisiä kokonaisjohtamiseen. Näihin toivotaan kiinnitettävän erityistä huomiota. Toiseksi neuvosto kiinnittää huomiota siihen, kuinka saisimme rekrytoitua parhaita osaajia kirkon ulkopuolelta ja kuinka kirkko voisi näyttäytyä houkuttelevana työpaikkana nykyistä paremmin. Tehtyjen tutkimusten mukaan kirkon houkuttelevuus työnantajana on surkea (Talous ja nuoret TAT 2021).

10.Tämä liittyy keskeisesti alkuhuomioissa esitettyihin näkemyksiin: seurakuntatyö pitää tehdä seurakunnissa, joten se vaatii merkittäviä toimenpiteitä. Seurakuntaneuvosto painottaa, että HR-osaston tehtävä on luoda nykytilanteen vaatimia, henkilöstön liikkuvuuden ja uudenlaisen yhteistyön mahdollistavia malleja ja yhteistyösopimuspohjia. Nyt tällaisia ei ole olemassa. Neuvosto kannattaa loppuraportissa mainittuja työntekijöiden mahdollisuuksia vapaampaan liikkumiseen seurakuntien välillä ja niihin liittyviä työntekijäpooleja eri ammattikuntien välillä. Erityisesti esiin nousivat kirkkomuusikot ja suntiot. Samoin neuvosto kannattaa erilaisia projekteja ja pilotteja, jotka ohjaavat uusiin, yhteisiin työtapoihin. Isäntäseurakuntamallia voi hyödyntää tässäkin.

KIINTEISTÖ- JA TOIMITILASTRATEGIA

11. Mitä mahdollisia muutoksia / lisäyksiä laadittuun kiinteistö- ja toimitilastrategiaan tulisi mielestänne tehdä? (liittyy YKN:n ehdotuksiin nrot 50-60)

12. Mikäli yhteisen kirkkoneuvoston selvityslistan mukaiset luopumiset toteutetaan, mitä käyttäjän näkökulmia on otettava huomioon? Mitä mahdollisia ongelmia näette toimintojen siirtämisessä seurakuntayhtymän omistamiin toisiin tiloihin? Mikä omien kiinteistöjen ja toimitilojen merkitys on digitalisoituvassa yhteiskunnassa? (liittyy YKN:n ehdotuksiin nrot 50 ja 51).

13. Kuinka tärkeänä pidätte rippikoulujen järjestämistä omissa leirikeskuksissa? Voidaanko ajatella, että leirit järjestettäisiin aina vaihtuvassa paikassa, vai onko omalla leirikeskuksella rippikouluprosessin kannalta itseisarvoa? (liittyy YKN:n ehdotukseen nro 59).

Vastaukset:

11. Haagan seurakuntaneuvoston näkökulmasta kiinteistökannan -25% vähennys vuoteen 2030 mennessä on mahdollista, mutta joiltain osin vaikeaa. Haagan osalta tilanne on vakaa, kun ei juuri ole, mistä luopua. Kannatamme vahvasti loppuraportin tavoitetta 59 ”Kiinteistösijoitusomaisuus turvaa entistä paremmin seurakunnallista toimintaa”. Tavoitteeseen on kiinnitettävä selvästi nykyistä enemmän huomiota. Tähän liittyen Haagan seurakuntaneuvosto haluaa selkeät periaatteet tilojen ulosvuokrauksen periaatteisiin. Seurakunnille tulee antaa valtuuksia tilojen itsenäisiin vuokrauksiin tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisuuden rajoissa siten, että periaatteet ovat kaikille samat. Kiinteistöjen mahdollistama tulonhankinta pitää olla helppoa, sujuvaa ja oikeudenmukaista. Esimerkiksi Haagassa olemme yli vuoden ajan yrittäneet saada nuorisotalo Tönön kaksiota takaisin asumiskäyttöön ja vuokralle, mutta asia tyssää kiinteistöosaston byrokratiaan. Nyt kaksio on ollut vuoden tyhjillään ja seurakuntayhtymä on menettänyt tuhansia euroja vuokratuloja. Kiinteistöstrategiassa ei ole nyt huomioitu lainkaan kiinteistöistä luopumisen vaikutuksia seurakunnan toiminnalle eikä missään ole olemassa suunnitelmaa siitä, kuinka luovutettavien tilojen suojissa tapahtunut toiminta voi jatkua uudessa tilanteessa. Tällainen suunnitelma olisi ensiarvoisen tärkeä ja edellytämme sellaisen tekemistä, koska tilat ovat toimintaa varten eikä toisinpäin. Muussa tapauksessa joissakin seurakunnissa tärkeät toiminnot voidaan joutua jopa ajamaan alas. Seurakuntaneuvosto kannattaa lämpimästi kirkkojen monimuotoistamista ja kiinnittää huomiota siihen, että siinäkin pitää varautua taloudellisiin satsauksiin. Jos erilaisista pienemmistä tiloista luovutaan ja kirkot säilytetään, niissä pitää olla turvatut toimintaedellytykset myös kerhoille, piireille ja eri-ikäisten kokoaville toiminnoille. Seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota myös siihen, että partiotoiminta on osa Haagan seurakunnan toimintaa, jota määrittää uudistettu taustayhteisösopimus, eikä siksi lippukuntia voi kohdella ulkopuolisina, potentiaalisina vuokralaisina. Tämä on syytä linjata selkeästi tilavuokraperiaatteissa. Kirkkohallituksen täysistunnossa 15.12.2020 hyväksytyssä Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välisen yhteistyösopimuksen yhteistyön periaatteena on edistää partiokasvatusta yhtenä evankelis-luterilaisten seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön muotona. Edelleen seurakuntaneuvosto muistuttaa, että haluamme ratkaisuja Hakavuoren kirkon paikalleen jämähtäneelle tilanteelle. Kirkko on ollut tyhjä jo viisi vuotta. Toivomme tilanteen pikaista ratkaisua ja haluamme olla mukana ja informoituina asian edistyessä.

12. Haagan seurakuntaneuvosto pitää tärkeänä, että kaikkien seurakuntien käytössä tulee olla perustoimintaedellytysten mukaiset tilat. Vaikka digitalisoitumisen, jalkautumisen ja verkostotyön mallien kautta on mahdollista tehdä monialaisesti työtä, valtaosa jumalanpalveluselämästä, kasvatuksesta ja diakoniasta tehdään fyysisissä tiloissa. Digitalisoituvassa maailmassa tietty määrä fyysisiä tiloja ja toimintoja voi olla myös seurakunnan etu ja tavaramerkki. Seurakuntien tilat eivät ole ensisijaisesti työntekijöiden tiloja, vaan seurakuntalaisten omia tiloja ja mahdollistavat seurakuntalaisten toiminnan alueella.

13. Leirikeskusten ja vaihtoehtoisten vuokratilojen varsinaiset kustannukset tulee olla vertailukelpoisesti selvitettynä, jotta asiaan voi ottaa tarkemmin kantaa. Tämänhetkisen tiedon perusteella neuvoston kanta on, että leirikeskusten määrää tulee vähentää ja ostopalveluiden osuutta lisätä. Omien leirikeskusten osalta ulosvuokraukseen tulee panostaa ja kiinteistötoimiston aktiivisesti markkinoida yritysten ja yhteisöjen käyttöön muotoiltuja paketteja. Saarissa toimivien leirikeskusten tulee avautua seurakunnille yhteiseen avoimeen käyttöön ja seurakuntalaisten osuutta vastuunkannossa ja toiminnan järjestämisessä lisätä.

DIGISTRATEGIA

14. Digistrategian tavoitetilaa on lähestytty neljästä näkökulmasta ja niiden pohjalta on johdettu kymmenen digitavoitetta eli digikäskyä. Puuttuuko jokin oleellinen Helsingin seurakuntayhtymän digitalisaation tavoite määritellyistä neljästä näkökulmasta tarkasteltuna? Jos kyllä, mikä tavoite puuttuu ja millä toimenpiteillä tavoitteen saavuttamista voitaisiin edistää? (liittyy YKN:n ehdotuksiin nrot 62-71).

15. Onko jokin määritellyistä tavoitteista sellainen, että se ei ole tarpeellinen tai se ei ehkä kuulu tälle strategiakaudelle (2021-2026)? Miksi? (liittyy YKN:n ehdotuksiin nrot 62-71).

16. Kymmenelle digikäskylle on yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa kehitetty toimenpiteitä, jotka on aikataulutettu strategia-aikajänteelle. Puuttuuko jostakin tavoitteesta jokin tärkeä toimenpide, jolla voitaisiin vielä edistää ko. tavoitteen saavuttamista? (liittyy YKN:n ehdotuksiin nrot 62-71).

Vastaukset:

14. Digistrategia on toteutuessaan ansiokas suunnitelma ja palveluprosessien ja palvelupolkujen tunnistaminen on seurakunnille merkityksellistä. Kokonaisuus on laaja ja kattaa asianhallintajärjestelmät, viestintäjärjestelmät ja asiakkuudenhallinnan, tähdäten saavutettavuuden parantumiseen. Viestinnän suurten linjojen näkökulmasta kriittinen taitekohta syntyy seurakuntiin jalkauttamisesta ja sitomisesta seurakuntatyön arkeen. Onko seurakuntayhtymässä rakenne, joka tukee tarpeiden tunnistamisen ja palveluntuottamisen vastaavuutta riittävän tehokkaasti? Viestinnän näkökulmasta olisi hyvä pilotoida yksinkertaisten ja kaikkialla yhteisten prosessien, kuten seurakuntavaalien tai vuosikellon tapahtumien, kuten kouluunsiunaamisten yhteydessä havaittava lisäarvo. Näkemyksemme mukaan toimenpiteen 66 viimeinen kohta on monilta osin digistrategian tavoitteiden ja työn tekemisen kannalta olennainen. Koska toimenpide on realistinen ja konkreettinen, toimeenpanosta tulee huolehtia, jotta prosessin aikataulussa pysytään. Viestinnässä ja digistrategiassa on otettava huomioon saavutettavuus- ja esteettömyyskysymykset.

15.Tarpeiden tulisi nousta seurakunnista ja projektien omistajuuden olla vahvasti seurakunnissa. Tähän suuntaan tulevan CRM:n kehittämisessä ollaan menossa ja tätä pidetään hyvänä.

16. Ei varsinaisesti puutu, mutta seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että tällä hetkellä digiratkaisujen palveluntarjoajien joukko on laaja ja sekalainen. Järjestelmät eivät kommunikoi keskenään ja ovat kalliita. On etsittävä kokonaisvaltaisempia palveluita, johon suuntaan tuleva CRM toivottavasti viekin. Toiseksi Helsingin seurakunnille voisi olla hyötyä konsultoida muita kirkkokuntia ja itsenäisiä seurakuntia. Pienemmät kristilliset yhteisöt ovat usein ketterämpiä ja niiltä voi olla opittavaa. Loppuhuomiot: Lausuntoprosessi on tärkeä mutta ei riittävä. Edellytämme konkreettista suunnitelmaa siitä, kuinka eteenpäinvietäväksi valittavia tavoitteita lähdetään edistämään. Prosessin tulee jatkua ja jatkotyö on organisoitava siten, että järjestetään uusi kierros mm. seurakuntayhtymän ja seurakuntien välisen työnjaon uudistamiseksi, seurakuntien välisen ja näiden kumppanien välisen yhteistyön kehittämiseksi mm. pilottien ja projektien isäntäseurakuntamallin avulla. Lisäksi talous- ja rahoituslaskelmissa tulee ottaa huomioon mm. SOTE-toteutuksen hyvinvointialueveron mahdollinen vaikutus jäsenyyteen sekä jäsenmaksun (kirkollisveron) muutosten vaihtoehtoiset vaikutukset ja mahdollinen kirkollisveron keräämisen poistuminen verottajalta.

Tämä lausunto on julkinen ja luettavissa Haagan seurakunnan nettisivuilla.