09.07. Onneksi olkoon: Jasmin, Ilta, Jade | Palaute
Koko Helsinki

Blogi: Pidä hyvästä kiinni

Seurakuntayhtymä

30.03.2020, 08:01 /  päivitetty 26.03.2020, 15:25
Etenkin kriisiaikoina on tärkeä säilyttää oikea suunta moraalisessa kompassissaan. Näin ajatteli itävaltalainen psykiatri Viktor Frankl.
Kuvassa neljä postit-lappua, joissa sydämen kuva ja tekstiä Olet rakas! Muistakin se!

Kun ihminen kirkastaa itselleen arvonsa ja toimii niiden mukaisesti, elämästä tulee merkityksellistä, olivat ulkoiset olosuhteet mitkä tahansa. Frankl tiesi kokemuksesta, mistä puhui, sillä hän vietti kolme vuotta natsien keskitysleirillä.

Hän huomasi leireillä niiden vankien selviävän henkisesti paremmin, jotka pitivät ihanteistaan kiinni ja asettivat elämälleen merkityksellisiä tavoitteita. Frankl esimerkiksi raapusti varastetuille lapuille leirikokemuksistaan kirjaa. Se julkaistiin sodan jälkeen nimellä Ihmisyyden rajalla.

Tilanteemme ei nyt vertaudu keskitysleiriin, mutta epäilemättä monilla ihmisillä, pariskunnilla ja perheillä on kovat ajat. Moni pelkää syystä läheistensä ja oman terveytensä puolesta. Lisäksi tulevaisuudennäkymiä uhkaavat taloudelliset huolet ja yleinen epävarmuus.

Miltä näyttää se uusi normaali, johon joskus palaamme? Tällaisessa tilanteessa oma sisäinen maailma muuttuu helposti synkäksi, vihamieliseksi ja pahimmillaan toivottomaksi.

Franklin ajatuksia seuraten: elämän olosuhteet ovat harvoin ideaaleja, monesti jotain aivan muuta. Ei ole syytä jäädä odottamaan, että vasta kun elämä tuntuu seesteisemmältä, käytämme aikaa arvojemme ja tavoitteidemme pohtimiseen.

Jo nyt voi kysytä itseltään, miten voisin toteuttaa esimerkiksi rakkauden, ystävällisyyden, aitouden, uskollisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvoja elämässäni. Miten kohtelisin läheisiäni juuri nyt, jos eläisin ihanteideni ja arvojeni mukaisesti?

Miten huomioisin heidän tarpeitaan ja mistä olisin valmis tinkimään heidän hyväksensä? Minkälaisessa ilmapiirissä haluaisin läheisteni kanssa jakaa nämä poikkeusajat? Minkälaisia puolia itsestäni haluaisin tuoda esille, sellaisia, joita voisin itsekin arvostaa?

Minkälaisiin tekoihin omatuntoni minua opastaa? Niiden ei tarvitse olla suureellisia, ne voivat olla toiselle rustattuja pieniä rohkaisun ja rakkauden sanoja.

Juha Petterson, perheneuvoja
Töölön seurakunta