16.02. Onneksi olkoon: Kai | Palaute | På svenska | In English

Suomenlinnan kirkko

Suomenlinnan kirkko ja krypta tarjoaa paikan perhejuhlille ja hautajaisille

Tuomiokirkkoseurakunta

08.02.2019, 13:58

Suomenlinnan harmaaksi rapattu kirkko on Helsingin vanhimpia pyhäköitä. Se rakennettiin vuonna 1854 eli vain kaksi vuotta myöhemmin kuin Helsingin tuomiokirkko.

Kirkontornista loistava majakka luotsaa valollaan merellä ja ilmassa sekä Suomenlinnan saarella kulkijoita morsettamalla Helsingin merkiksi H-kirjainta. Ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi alun perin rakennettu liekkikupolikirkko muutettiin 1920-luvulla luterilaiseksi kirkoksi. Tänäkin päivänä Suomenlinnan kirkko on aktiivisessa käytössä erilaisissa seurakuntatilaisuuksissa. Aiemmin Johanneksen seurakuntaan kuulunut kirkko siirtyi seurakuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1999 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalle.

Aukioloajat ja varaukset

Suomenlinnan kirkko on avoinna syys-toukokuussa ke–su klo 12–16 ja kesä–elokuussa ti–su klo 12–16 sekä seurakuntatilaisuuksien aikana. Aukioloajoista saa lisätietoja Suomenlinnan suntiolta p. 09 2340 6126 tai kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 6100. Virasto on avoinna ma-ti klo 9-15, ke klo 12-17 ja to-pe klo 9-12 ja palvelee myös sähköpostitse tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi

Suomenlinnan kirkon historia (tee oma artikkeli ja linkki tälle sivulle)

Vuonna 1816 oli Viaporiin ryhdytty suunnittelemaan uutta kirkkorakennusta venäläistä varuskuntaa varten. Tuolloin Viaporissa sotilaskuvernöörinä toiminut em. kontra-amiraali, kreivi Lodewijk Sigismund Gustavus von Heyden otti asiassa oma-aloitteisesti yhteyttä arkkitehti Carl Ludvig Engeliin (1778-1840), joka oli ensimmäinen Suomessa toiminut kansainvälisesti merkittävä arkkitehti. Engelin johdollahan Helsingistä oltiin rakentamassa suuriruhtinaskunnalle edustavaa pääkaupunkia.

Engel laati vuonna 1820 piirrokset kirkkoa varten Iso Mustasaareen. Se oli suunniteltu laajan kasarmirakennuksen eteen, joka myös oli Engelin kädenjälkeä. Tyyliltään Engelin suunnittelema kirkko oli joonialais-klassinen eli suorakaiteen muotoinen. Kirkossa oli kaksi kellotornia, mutta ei kupolia, sillä Engelin mielestä sellainen olisi linnoitussaarella sodan tullessa liian helppo maalitaulu. Suuriruhtinas Nikolai I hyväksyi Engelin suunnitelman.

Suunnitelmista ja niiden hyväksymisestä huolimatta Engelin suunnitteleman Suomenlinnan varuskuntakirkon suunnitelma ei toteutunut. Tsaari Nikolai I (1796-1855) palasi asiaan 1837. Uuden kirkon arkkitehdistä on vallinnut epäselvyys ja nyt kirkon piirrokset laati Konstantin Thon (1794-1881). Hän oli Pietarin Taideakatemian akateemikko ja sittemmin arkkitehtuurin professori ja rehtori.

Nikolai I oli hyväksynyt Thonin suunnitelman 1848. Tämä pietarinsaksalainen akateemikko on aikakautensa kuuluisimpia arkkitehteja ja tunnettu vanhavenäläisestä eli bysanttilais-venäläisestä kirkonrakennustyylistään.

Työt aloitettiin vuosien 1849 ja 1850 aikana. Rakennuspaikalla niitä johti toinen Pietarin keisarillisen taideakatemian arkkitehti, Ivan Aleksandrovitch Varnek (1819-1877), joka myös oli akateemikko. Hänen ehdotuksestaan piirroksiin tehtiin joitain muutoksia. Varnek tunnetaan myös osuudestaan Uspenskin katedraalin rakentamiseen.

Arkkitehti Engelin toteamus kupoleista helppona maalitauluna osoittautui paikkansa pitäväksi. Kun englantilaiset ja ranskalaiset pommittivat Suomenlinnaa Krimin sodan aikaan elokuussa 1855, kirkon kupoli sai osuman ja vaurioitui pahoin. Tämä sodan vahingoittama kirkko omistettiin Aleksanteri Nevskin muistolle.

Nykyisin Suomenlinnan kirkkona tunnettua kirkkoa ja katosta ympäröi varuskuntakirkoille tyypillinen kettinkiaitaus, joka lienee peräisin vasta vuodelta 1872. Sen pylväinä on Ruotsin vallan aikaisia tykinpiippuja. Ne on yhdistetty rautaketjuin, jollaisia käytettiin salmien sulkemiseen.

Kirkon vasemmalla puolella sijaitseva kellopaviljonki rakennettiin 1890. Sinne sijoitettiin Moskovassa 1885 valettu kirkonkello. Se painaa 6683 kg ja lienee siten Suomen suurin. Aleksanteri Nevskin kirkko korotettiin katedraaliksi 1891. Viaporin kapinassakin 1906 katedraali sai osuman. Silloin vahingoittui alttariseinä.

Suomen itsenäistyttyä 1917 kirkko siirtyi palvelemaan luterilaisena varuskuntakirkkona. Viapori otettiin Suomen valtion omistukseen ja vuodesta 1918 alkaen sitä alettiin kutsua Suomenlinnaksi.

Aiemmin ortodoksisena kirkkona toiminut kirkko vihittiin 12.5.1918 luterilaiseksi kirkoksi. Rakennus oli päässyt rappeutumaan, joten sitä uudistettiin ja kunnostettiin hallituksen antaman määrärahan turvin. Suomenlinnan kirkon ulkoasu pelkistettiin paremmin varuskuntakirkolle ja historialliseen linnoitusarkkitehtuuriin sopivammaksi. Uudistuksen yhteydessä pääkupolin sipuli poistettiin ja arkkitehti Jarl Eklundin johdolla tornista rakennettiin nelikulmainen. Tornin uuden muodon pohjana oli arkkitehti Einar Sjöströmin (1882-1923) suunnitelma. Sisäpuolelta kupoli säilyi pyöreänä ja kirkon seinät rapattiin sileiksi.

Uudistuksen ja kunnostuksen yhteydessä Suomenlinnan keskuskupolin päälle rakennettiin torni. Sinne asennettiin valolaitteet vuonna 1929.

Suomenlinnan kirkon erikoisuus lienee paitsi kirkon historiassa, myös siinä, että se toimii myös kirkkomajakkana. Kirkkomajakoita on maailmassa vain muutama. Majakkalyhdyn viesti on neljä peräkkäistä väläystä (morseaakkosten H -kirjain = Helsinki). Se on olennainen osa Helsingin rakennushistoriallisesti hyvin säilynyttä kaupunkiväylää, kaupunkikuvaa ja merellistä tunnelmaa. Nykyään majakka on sähkökäyttöinen. Kirkkomajakkana se muistuttaa myös myrskyssä ja pimeässä erityisesti Jeesuksen sanoista: ”Minä olen maailman valo.” (Johanneksen evankeliumi 8:12).

Puolustusvoimat luovutti Suomenlinnan kirkon 1960 Helsingin evankelis-luterilaisille seurakunnille. Arkkitehti Veikko Leisténin suunnittelemien laaja-alaisten korjausten jälkeen Helsingin piispa Martti Simojoki vihki sen uudelleen käyttöön 9.2.1964.

Krypta remontoitiin seurakuntakäyttöä varten vuonna 1987. Ennen siirtymistään Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan haltuun 1999 kirkko kuului Johanneksen seurakunnalle. Suomenlinnan kirkko on vain kaksi vuotta nykyistä Helsingin tuomiokirkkoa nuorempi.

Suomenlinnan kirkko juhlatilana

Suomenlinnan kirkossa voidaan järjestää vihkimisiä, kastetilaisuuksia ja hautaan siunaamisia. Kirkossa pidetään myös konfirmaatioita ja konsertteja, kirkko on myös aktiivisessa käytössä jumalanpalveluselämässä.

Suomenlinnan kirkkosalissa on paikkoja 420 henkilölle. Vaaleassa, pelkistetyssä kirkkosalissa on hyvä akustiikka. Kirkkosalista löytyy urut, piano ja urkuharmoni.

Vihkimisien yhteydessä kirkon pihalla on mahdollista heittää hääparille onnea toivottaen riisiä ja ruusun terälehtiä.

Suomenlinnan kirkon Krypta

Kirkon alla olevaa Kryptaa syvennettiin 1980-luvulla tehdyn remontin yhteydessä ja sinne rakennettiin seurakuntasali sekä tila lasten kerhotoimintaa varten.

Kryptassa on keittiötilojen lisäksi piano ja lasten leikkihuone. Seurakunnan säännöllistä toimintaa Kryptassa järjestetään viikoittain, mutta tila on varattavissa myös erilaisia seurakuntatilaisuuksia varten.

Kryptan keittiötilat

Kryptassa on keittiö, joten siellä on mahdollista järjestää myös tarjoiluja erilaisissa tilaisuuksissa. Suntion kanssa voi sopia erikseen tutustumiskäynnistä. Kryptaan mahtuu noin 70 henkilöä, kahvitus ja ruokailu on mahdollista järjestää 40-50 henkilölle. Kryptassa kannattaa tilaisuksien järjestämisen kannalta huomioida pylväät, jotka voivat olla näköesteinä.

Kryptan vuokra

Suomenlinnan kryptan aloitusvuokra on 89,28€ ja se kattaa ensimmäiset 4 tuntia. Tämän ylittävältä ajalta vuokra on 29,76€/alkava tunti. Hinnat sisältävät 24% alv.

Toimituksiin liittyvien kahvitusten (kaste, häät, konfirmaatio, hautajaiset) järjestäminen on ilmaista Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan jäsenille ensimmäisten 6 tunnin ajalta. Mahdollinen tämän ylittävä aika maksaa 29,76€/tunti.

Pöytäliinoja voi vuokrata hintaan 5/10€ kappale.

Saapuminen Suomenlinnaan

Suomenlinnaan pääsee lautalla, joka liikennöi Kauppatorin laiturista. Suomenlinnan saarella päälaiturilta kirkolle on matkaa noin 350 metriä. Julkisten kulkuvälineiden, mukaan lukien Suomenlinnan lautan, aikataulut löytyvät reittioppaasta (linkki)

Esteettömyys

Kirkon edessä oleville portaille voidaan pyynnöstä asettaa pyörätuoliliuska. Liikuntaesteellisten kannattaa olla yhteydessä etukäteen Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranviraston tilavaraussihteeriin, p. 09 2340 6111. Jos kirkkoon tullessa on tarve välittömälle avulle liikkumisessa, kannattaa olla yhteydessä Suomenlinnan kirkon suntioon, p. 09 2340 6126.