Evankeliumi Luukkaan mukaan 2: 1-20

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa
oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja
tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät
kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni
verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän
kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian
kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian
synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi
lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa.
Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus
ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille:
"Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko
kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän
on Kristus Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka
makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä
suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:

Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.

Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat
toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut,
sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät
Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he
kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat
paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken,
mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.

Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat
kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.