-Ihmiset etsivät nykyisin hengellisyyttä monella tavalla. He kaipaavat kokonaisvaltaisuutta ja kokemuksia sekä hyvinvoinnin parantumista. Monet kysymykset lähtevät ihmisten omista tarpeista ja elämänkysymyksistä. Hengellisyyden kenttä monimuotoistuu ja laajenee koko ajan, näkee pastori Henri Järvinen. Hän pitää yllä Hiljainentila.fi –sivustoa, jonne on koottu erilaista tarjontaa hiljentymistä kaipaaville.

Henri Järvinen on opiskellut myös historiaa, ja on erityisen kiinnostunut antiikin historiasta. Hiljaisuuden viljely on ollut osa hänen elämäänsä opiskeluajoista asti. Nykyinen työ Helsingin seurakuntayhtymässä antaa siihen paljon mahdollisuuksia.

Jo kirkkoisät opettivat, että ruumis ja henki kuuluvat erottamattomasti yhteen. Saatettiin sanoa vaikkapa, että ruumis on sielun pullistuma.

-Olen opiskellut paljon spiritualiteettia ja hengellistä ohjausta. Koko ajan tulee vastaan lisää mielenkiintoisia asioita. Kristillinen hengellisyys on todella laajaa, se sisältää paljon rikkautta ja hienoja juttuja. Esimerkiksi mystiikalla on pitkä perinne.

Keho on kokemuksen kanava

- Suurin osa hengellisistä kokemuksistamme on varsin tavallisia. Sitten on epätavallisia ja mystisiä kokemuksia. Kun niitä on pohdittu, on syntynyt mystiikan teologiaa. Se antaa kielen ymmärtää hengellisiä kokemuksia, jotka eivät ole arkijärjellä selitettävissä. Aina niitä ei voi edes sanoittaa, vaan ne täytyy ehkä tanssia, laulaa tai kirjoittaa niistä runoja. Proosakieli ei tee mystiselle kokemukselle oikeutta.

Mystiikka ei ole salatiedettä, vaan jotain, jolle ei löydy sanoja

Ihminen voi oman kehonsa kautta löytää kanavia ilmaista hengellisiä kokemuksia, olla paremmin läsnä ja purkaa stressiä. Henri Järvisen mielestä tarvitaan erilaisia paikkoja ja tapoja reflektoida ja jakaa hengellisiä kokemuksia myös toisten kanssa.

Hän mainitsee esimerkiksi Tiina Sara-ahon kehittämän pyhän tanssin, jossa tehdään tanssiliikkeitä rukouksen ja meditaation tilassa. Se auttaa vahvistamaan rukouskokemusta.

-Mutta yhtä lailla myös laulaminen ja kirkon penkissä istuminen ovat kehollisia kokemuksia. Tavallaan pelkkä hiljaa istuminen meditaatiossa on vaativinta ja rankinta, kun pitää pysyä paikoillaan ja tyhjentää mieli turhista ajatuksista. Usein kävely- ja liikemeditaatiot ovat helpompia, koska hiljaisuuteen laskeudutaan liikkeen kautta.

Kävely- ja liikemeditaatiot ovat monille helpompia kuin paikallaan istuminen.

-Kehoa kannattaa opettaa levollisemmaksi, koska se auttaa parantamaan elämänlaatua. Oman kehon kuunteleminen ja läsnä olemisen harjoitteleminen voi helpottaa stressiä ja avata ovia myös Jumalan läsnäololle ja hengellisille kokemuksille. Kirkoissa saisikin olla enemmän tilaa olla rauhallisesti kehonsa ja mielensä kanssa.

-Tosi rankan stressitilan purkamiseen voi kokeilla myös TRE-exercises –menetelmää eli kehon tärisyttämistä. Kun meihin tarttuu tunteista stressiä, sitä voi purkaa ravistelemalla, aivan kuin koirat. Olen tätä kokeillut, ja mielestäni se on tehokasta.

Teksti: Outi Jaakkola

Kuva: Marko Anttila