Kun puotilalainen Eira Lindh kuuli viime vuonna Varjagi-festivaaleilla keskiaikaista kirkkolaulua, se oli menoa. Hän otti yhteyttä kuoronjohtajaan ja pyysi päästä koelauluun. Nyt takana on ensimmäinen kuorovuosi ja edessä ensimmäinen kilpailumatka Prahaan.

Keskiaikainen musiikki on aina kiehtonut Eira Lindhiä. Jo lukion kuorossa hän piti eniten semiyksinkertaisista latinankielisistä kuorokappaleista.

-Lauloin aikaisemmin neljä vuotta Another Castle –nörttikuorossa, missä tajusin, että kuorossa laulaminen on tosi hauskaa. Siinä on niin monta liikkuvaa osaa ja enemmän haastetta. Kun se saadaan toimimaan yhteen, siitä saa vielä suuremmat kiksit kuin yksin musisoidessa. Soolona voi aina improvisoida, mutta jos kuorossa unohtaa sanat ja sävelen, siitä saattaa tipahtaa nopeasti, ensimmäistä kuorokilpailuaan jännittävä sopraano kuvailee.

Olisihan se mahtavaa päästä jatkoon.

Jo 33. kertaa järjestettävään Praga Cantat –kilpailuun osallistuu tänä vuonna 19 kuoroa ympäri maailmaa. Kisassa on eri sarjoja eri kuorotyyppien ja ohjelmiston mukaan. Cantus Novus kisaa Sacred music -sarjassa, jossa ohjelmisto on rajattu kirkkomusiikkiin, mutta kuoron kokoonpano ja musiikkityyli on vapaa.

Cantus Novuksen ohjelmistossa on suomalaista Piae Cantiones-musiikkia, renessanssimusiikkia Englannista, Hollannista ja Espanjasta sekä nuoren norjalais-amerikkalaisen nykysäveltäjä Ola Gjeilon sävellyksiä.

-Meillä on vain vartti aikaa esittää kappaleemme, ja tuohon aikaan sisältyy lavalle tulo. Jos päästään jatkoon, meillä on eri biisit. Olisihan se mahtavaa päästä jatkoon, mutta joka tapauksessa on arvokasta saada palautetta kansainväliseltä raadilta, Eira tuumii.

Vartiokylän seurakunnan kuoro Cantus Novus treenaa keskiviikkoisin Puotilan kappelissa. Ohjelmisto painottuu keskiajan, renessanssin ja barokin ajan kirkkomusiikkiin.

– Harjoittelemme myös ennen messukeikkoja. Sekin käy harjoituksesta ja siinä oppii. Aika nopeasti mennään uusiin kappaleisiin, ja minun pitää harjoitella omia stemmojani myös kotona. Olen silti tyytyväinen, koska koko ajan mennään eteenpäin ja on tekemistä. Sitä paitsi vanha kirkkomusiikki on vaan niin kaunista, siitä ei pääse yli eikä ympäri, Eira Lindh huokaa.