Olisiko sinulla mahdollisuus antaa aikaasi ja ryhtyä digikaveriksi? Pakilan seurakunta etsii vapaaehtoisia, jotka voisivat auttaa älylaitteiden ja sähköisten palveluiden käytössä. Digikaverin arkiset tietotekniset taidot ovat riittävät ja asioiden yhdessä ihmettely voi kääntyä jopa eduksi. Toivomme sitoutumista useaan opastuskertaan, jotta yhdelle tapaamiselle ei tule liikaa uutta asiaa. Kaikki vapaaehtoiset haastatellaan ja koulutetaan.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: moona.seppa@evl.fi tai 050 476 6652 /Moona

Tietoa digisyrjäytymisestä:

Suomi kuuluu Euroopan digiosaamisen kärkimaihin. Suomessa arvioidaan kuitenkin olevan noin miljoona ihmistä, joiden digitaidoissa on siinä määrin puutteita, että heidän voidaan sanoa olevan digituen tarpeessa. Digisyrjäytyminen vaikeuttaa osallisuutta yhteiskunnassa ja heikentää sellaisten henkilöiden perusoikeuksia, joiden valmiudet digitaalisten palveluiden käyttöön ovat heikot esim. riittämättömien taitojen, laitteiden puuttumisen tai kielellisen osaamisen vuoksi.¹

Jarmo Limnell ² kertoo Verkkouutisten artikkelissa Kehitys ei tule päättymään koronaan, että yhteiskunnan digitalisoitumisessa on otettu valtava loikka koronapandemian aikana. Muutos vastaa noin 3-5 vuoden kehitystä normaaliaikana. Ihmisten arki, talous, yhteiskunnat ja työelämä ovat suuressa muutoksessa tämän vuoksi. Vielä koronan jälkeenkin ihmisten osaamisen kehittämisen tarve tulee kasvamaan kaikissa ikäryhmissä.

Veera Wallenius³ kertoo, että digisyrjäytyminen ei ole vain ikäihmisten ongelma vaan digitaalisen kehityksen kyydistä putoaa ihmisiä kaikista ikäryhmistä. Digisyrjäytymisestä puhutaan, kun esimerkiksi digitalisoituneen palvelun saamiseksi ei ole siihen tarvittavaa laitetta käytettävissä tai sitä ei osata käyttää.⁴ Wallenius³ näkee, ettei syynä digisyrjäytymiselle ole aina laitteiden puuttuminen, vaan syynä voi olla esim. ennakkoluulot ja pelot digimaailmaa kohtaan. Vauhdikkaasti muuttuva digimaailma vaatii jatkuvaa taitojen ylläpitoa, eikä digipalveluiden käyttäminen ole aina helppoa perehtyneemmällekään netin käyttäjälle. Vaikka digisyrjäytyneitä on kaikissa ikäryhmissä, tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaista 27% ei ole käyttänyt internettiä viimeiseen kolmeen kuukauteen.⁴

Walleniuksen³ mukaan diakoniatyössä on kohdattu digisyrjäytyneitä jo pitkään. Suomen-evankelisluterilaisen kirkon diakoniabarometrin⁵ mukaan 68% diakoniatyöntekijöistä kohtasi työssään kuukausittain asiakkaita, jotka eivät kyenneet hakemaan heille kuuluvia sosiaalietuuksia. Sähköisten palveluiden käytön esteeksi muodostuivat puutteet mm. toimintakyvyssä, tietoteknisessä osaamisessa, kiinnostuksessa, laitteissa ja yhteyksissä sekä saavutettavuudessa. Tehokkaiksi digisyrjäytymisen vähentämisen keinoiksi Wallenius³ näkee pitkäkestoisen, ymmärrettävän ja turvallisen opastuksen sekä laitteiden että palveluiden käyttöön. Osaamattomuuteen liittyvä häpeä on turhaa, jokainen tarvitsee joskus apua.

Kuva: Gert Kraav

Lähteet:

¹ Sininauhaliitto. (15.3.2019.) Digitalisaatio helpottaa asioimista, mutta aiheuttaa myös syrjäytymistä. https://www.sininauhaliitto.fi/ajankohtaista/digitalisaatio-helpottaa-asiointia-mutta-aiheuttaa-myos-syrjaytymista/

² Jarmo Limnell. (31.2.2021.) Kehitys ei tule päättymään koronaan. https://www.verkkouutiset.fi/kehitys-ei-tule-paattymaan-koronaan/?fbclid=IwAR3BPDw9XugmbcfTB4q1nuLR4yP2-EMW7EP-Q5lIYB6hg1KoLPbgLhTMOjI#728a6776

³ Wallenius Veera. (15.9.2020.) Puhut sä digiä? Diakoniaa.net. https://diakoniaa.net/puhut-sa-digia/

⁴ Papunet. (2021.) Digisyrjäytyminen. https://papunet.net/saavutettavuus/digisyrjaytyminen

⁵ Suomen evankelisluterilainen kirkko. (2020.) Diakoniabarometri 2020. https://evl.fi/documents/1327140/0/31446640_Diakoniabarometri-tutkimusraportti_verkkojulkaisu_20_08_24.pdf/0d769ae2-fbc5-a18e-f7f9-b0f54c8d7ae1?t=1600684512167