11.04. Onneksi olkoon: Verna, Minea | Palaute
Paavalin seurakunta

Rauhan krusifiksi kiinnitetään Paavalinkirkkoon kiirastorstaina

Paavalin seurakunta

29.03.2021, 15:32 /  päivitetty 30.03.2021, 11:24

Paavalinkirkko saa 90-vuotislahjaksi uuden taideteoksen. Kuvataiteilija ja pappi Ilkka Sariolan teos Rauhan krusifiksi sijoitetaan Paavalinkirkkoon kiirastorstaina.

Rauhan krusifiksi on kooltaaan 100,5 x 164 cm ja painaa 21 kg. Teos on tekniikaltaan öljyväri puuhun kiinnitetylle kankaalle. Taidehistoriallisesti maalauksen fyysinen muoto nousee keskiaikaisista italialaisista krusifikseista.

Sariolan Rauhan krusifiksin moninainen symboliikka liittyy Kristuksen kärsimyshistoriaan, ihmiselämän kauhuihin ja Paavalinkirkon symboliikkaan unohtamatta myöskään tämän päivän ajankohtaisia kysymyksiä seksuaalivähemmistöjen oikeuksista.

Teoksen kantavana näkynä on Jesajan kirjan visio rauhasta: ”Tällä vuorella hän repäisee poisverhon, verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen joka on levitetty niiden ylle. Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut” (Jes. 25: 7-8).

Paavalin seurakunnan ja Ilkka Sariolan välisen sopimuksen mukaan teos sijoitetaan pysyvästi Paavalinkirkkoon, mutta omistusoikeus säilyy taiteilijalla.

Kuvataiteilija ja pastori Ilkka Sariolan Rauhan krusifiksi on nähtävillä kirkossa ensimmäistä kertaa kiirastorstaina. Sariola on tällöin itse paikalla klo 18–20. Pitkäperjantaina krusifiksi on nähtävillä klo 11–14, jolloin Sariola on myös paikalla. Lisäksi klo 11 eteenpäin Paavalin seurakunnan Facebook-sivulla on katsottavissa suoralähetys, jossa pastori Elina Pöysti haastattelee taiteilijaa. Lauantaina Paavalinkirkon sisäpihalla lämmittää pääsiäisyön nuotio. Krusifiksia pääse tällöin katsomaan klo 22-23. Muutoin Rauhan krusifiksi on nähtävillä Paavalinkirkon normaaleina aukioloaikoina ma klo 10–13, ti–ke klo 11–15 ja to klo 17–19.

Teoksen ykstyiskohtien symboliikkaa taiteilijan kertomana

Pelasturengas

Pelasturengas ornamentti kiertää koko maalauksen reunoja ja ylhäällä suurikokoisena. Pelasturengas symboli syntyi siitä tuskasta, joka nousi Valimeren pakolaisvirrasta. Arviolta 17 000 pakolaista on kuollut vuoteen 2019 mennessä. Ylimmän suuren pelastusrenkaan sisällä on Kristus hyvänä paimenena. Jeesus hakee pimeästä yöstä viimeisenkin kadonneen karitsan. Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta (Joh. 10: 14-15).

Omaha Beach

Meriteema toistuu maalauksen pääpaneelissa, kun Kristuksen takana avautuu merimaisema Normandian maihinnousupaikassa Omah Beachilla 6.6.1944.. Merellä laivat lähestyvät, osa niistä on tulessa. Maalauksessa Kristus jakaa sodan kauhut ja pelot, jakaa ihmisen kärsimyksen.

Hitlerin sirkkelija tsekkiläinen siili

Pääpaneelin näkökulma on rannalla odottavien saksalaisten sotilaiden. Vasemmassa alanurkassa sotilas on valmiina kevyen MG-42 konekiväärin sormi liipasimella, joka sai yhdysvaltalaisilta sotilailta lempinimen ”Hitlerin sirkkeli” (Hitler´s Buzzaw). Oikeassa alakulmassa on maihinnousua estämässä saksalaisia panssariesteitä, tsekkiläisiä siilejä (Czech hedgehog).

Simpukan kuori

Merellinen teema toistuu maalauksessa vielä vanhassa kristillisessä symbolissa, simpukassa. Simpukka kuvaa uskon ihmeellisyyttä ja helmi on kauneuden ja ikuisuuden vertauskuva.Kampasimpukkaa pidetään myös pyhiinvaeltajien symbolina. Simpukka-aihe oli yleinen keskiaikaisissa italialaisissa krusifikseissa ja se on yksi Paavalin kirkon avainsymboleista. Rauhan krusifiksissa simpukka toistuu ristin horisontaalisissa ja vertikaalisissa ornamenteissa.

Jeesus Kristus

Krusifiksissa Jeesus on kuvattu kärsivän Kristuksen (Christus patiens) perinteen mukaisesti. Tämä kärsimystä korostava kuvaustapa korvasi noin 1200 -luvun aikana sitä edeltävän voittava Kristustradition (Christus triumphans). Hänen ruumiinsa on vääntynyt s -mutkalle ja kasvot ovat tuskan vääristämät. Jeesuksella on viisi haavaa, joita muistetaan pääsiäisen jumalanpalveluselämässä viidellä punaisella ruusulla. Jeesuksen lannevaate on maalauksessa myös verenpunainen. Kristuksen kasvojen takana on ”ristihalo”, joka keskiaikana vakiintui Kristuksen sädekehäksi. Jeesuksen yläpuolella on latinaksi teksti: IHSNAZARENVS, REXIVEDORVM - Jeesus Kristus, juutalaisten kuningas.

Neitsyt Maria ja Johannes

Keskiaikaisssa italialaisissa krusifikseissa vaakasivupaneeleissa kuvataan yleensä Neitsyt Maria vasemmalla ja Johannes oikealla. Rauhan krsufiksi seuraa tätä traditiota pienin lisäyksin: Neitsyt Maria ja Johannes pitävät kiinni Jeesuksen sormista.

Rauhan näky yläpaneelissa

Yläpaneelissa kuvataan toivoa tulevasta Rauhasta, jossa susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella vuorella ja aseet taotaan auroiksi: ”Susi ja karitsa käyvät yhdessä laitumella, leijona syö heinää kuin härkä, ja käärmeen ruokana on maan tomu. Kukaan ei tee pahaa, kukaan ei vahingoita ketään minun pyhällä vuorellani, sanoo Herra” (Jes. 65: 25); ”Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja (Jes. 2:4). Kirkkotaiteessa esiintyy usein voitonlippua kantava karitsa. Karitsa ja lippu -aihe löytyy myös Paavalin kirkosta. Rauhan krusifiksissa karitsan lippu on sateenkaaren väreissä.Sateenkaari symboloi Jumalan tekemää rauhaa ihmisen kanssa vedenpaisumuksen jälkeen. Toisaalta sateenkaarilipusta on tullut symboli kuvaamaan moniarvoisuutta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia tasa-arvoiseen kohteluun. Paavalin kirkko on avannut ovensa ensimmäisten joukossa tasa-arvoisen avioliiton vihkimisille.

Mehiläinen ja kärpanen

Rauhan krusifiksin yläpaneelin vasemmassa yläkulmassa on mehiläinen ja oikeassa kärpänen. Keskiaikaisissa krusifikseissa yläpaneelissa on usein kuvattu enkeleitä. Enkelien paikalle on maalattu maan siivekkäitä, mehiläinen ja kärpänen: ”Niinä päivinä Herra viheltää tänne kärpäset, Egyptin kärpäset Niilin ääriltä ja mehiläiset Assyrian maasta, ja ne tulevat ja asettuvat kaikkialle, puronnotkojen seinämille ja kallion halkeamiin, orjantappurapensaikkoihin ja juottopaikoille” (Jes. 7: 18-19). Kristillisen keskiajan mystikko Mestari Echart (1260-1328) kirjoittaa hätkähdyttävästi saarnasa Qui audit me kärpäsen ja enkelin suhteesta: ”Kun jo ajassa kaikki asiat ovat niin samankaltaisia, niin ikuisuuden Jumalassa ne totisesti ovat sitä vieläkin enemmän. Jos otamme kärpäsen kuten se on Jumalassa, se on siinä jalompi kuin korkeinkaan enkeli on omassa itsessään.” (Sielun syvyys, s.204). Haluan nostaa esiin koko luomakunnan tärkeyttä. Jos kaikki mehiläiset kuolevat, niin kuolemme mekin.