Jouluseimiä voi ihailla Helsingin keskustan ikkunoissa
Perinteinen Helsingin jouluseimet -tapahtuma on vastikään avautunut Helsingin keskustassa. Aleksanterinkadun tienoilla seimen ikkunalleen asettelevat Stockmann, Aseman kellon kaksi liikettä, Kluuvikadun Fazer, Nordea ja Cafe Engel. Lisäksi seimiä voi ihailla Tuomiokirkossa, Kampin kappelissa, Vanhassa kirkossa, Kirkon talossa (Eteläranta 8) sekä Uspenskin katedraalissa ja Pyhän Henrikin katedraalissa. Seimeltä toiselle voi tehdä vaikka pienen vaelluksen.
Katso kuvia Jouluseimet.fi-sivuilta.
Lisää tietoa Fazerin seimestä Kirkko ja Kaupungin jutusta. Yläkuvassa Fazerin seimi.
Seimitapahtuman yhteen liittävänä teemana on tänä vuonna joululaulu Tulkoon joulu. Sen on säveltänyt ja sanoittanut gospel-muusikko ja lauluntekijä Pekka Simojoki. Teeman mukaisesti kukin seimi on saanut vierelleen lyhyen säkeen laulun sanoista.
– Mietin tapahtumaa suunnitellessani, että olisipa kiva saada seimet soimaan. Tulkoon joulu -laulun sanat toivosta ja rauhasta sopivat juuri tähän aikaan. Siinä liikutaan sujuvasti sekä 2000 vuoden takana että nykypäivässä. Kun ihmiset tunnistavat rakastetun laulun, niin se voi alkaa soida päässä ilman radiotakin, kertoo Helsingin seurakuntien varhaiskasvatussihteeri Päivi Vuorelma-Glad teemalaulun valinnasta.
Seimitapahtuma on jo perinne Helsingin keskustassa. Se järjestetään nyt 25. kerran. – Hienoa, että seimet tulevat keskelle hälinää ja joulukiireitä muistuttamaan pysähtymisen tärkeydestä, Simojoki sanoo.
Seimiä on esillä kirkoissa ja muissa tiloissa muuallakin päin kaupunkia, ainakin Kannelmäen, Munkkiniemen, Paavalin ja Pitäjänmäen seurakunnissa sekä Töölössä Caritaksen ikkunassa (Kuusitie 6).
Seimiasetelmat liittyvät olennaisesti luterilaiseen ja katoliseen perinteeseen. Helsingin jouluseimet on ekumeeninen tapahtuma, jonka järjestävät Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat yhteistyössä ortodoksisten ja katolisten seurakuntien sekä paikallisten yritysten kanssa. Seimet ovat esillä loppiaiseen 6.1.2024 asti.
Rakastetussa joululaulussa on
Sopivasti nostalgiaa, lämpöä ja syvempää sanomaa
Tulkoon joulu on yksi suomalaisten eniten rakastamista joululauluista.
Lauluntekijä Pekka Simojoki kertoo, että syksyllä 1985 häntä pyydettiin kirjoittamaan uusi joululaulu, mutta tehtävä tuntui vaikealta.
– Mietin, että eikös joulusta ole kaikki jo sanottu. Muistin sitten, että minulla on pöytälaatikossa joskus nuorempana tekemäni, mutta sittemmin hylkäämäni joululaulun raakile. Muokkasin Tulkoon joulu -laulun sen kertosäkeestä: kuusijakoiseen rytmiin syntyivät sanat ihan ajatusten virtana: niityllä lunta, hiljaiset kadut... Jakaranda-kuoron kanssa esitimme sen adventtitapahtumassa samana vuonna, Simojoki kertoo laulun synnystä.
Mikä on rakastetun laulun menestyksen salaisuus?
Suosio on aina suuri arvoitus. Oma veikkaukseni on tarttuva sävel ja että sanoissa on sopivasti nostalgiaa ja lämpöä, Simojoki vastaa. – Lisäksi suosioon on voinut vaikuttaa se, että laulu on selkeästi hengellinen: sen syvempää sanomaa ei yritetä peitellä.
Tulkoon joulu -kappaleen sanoissa seimi toistuu useamman kerran. – Seimi edustaa laulussa yksinkertaisuutta ja köyhyyttä. Jeesus syntyi keskelle pölyä ja olkia ja lannan hajua, vaatimattomuutta alleviivaten.
Mainittakoon, että tuosta samaisen, nuorena sävelletyn laulun toisesta osasta kehkeytyi vähän myöhemmin Pieni liekki -joululaulu, jonka Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut. Paljon laulettu sekin.
Lauluntekijä tunnustautuu seimien ystäväksi. – Meillä kotonakin on seimi. Taannoisessa kattoremontissa löytyi päreitä, joista rakensin seimen ja asetelmalle pärekaton, hän kertoo.
Teksti: Eila Jaakola
