Luther puhui omenapuun istuttamisesta, ja sattumalta suomalainen äitienpäivä sattuu juuri omena- ja kirsikkapuiden kukkimisen aikaan, kuin muistuttamaan että kukat muuttuvat hedelmiksi ja antavat ihmisille tarpeellista ravintoa. Äitienpäivään ja äitiin kohdistuu niin paljon odotuksia, koska jokainen maapallon ihminen kaipaa turvallista kotia, paikkaa jossa voi olla oma itsensä. Koti tarkoittaa rauhaa, turvallisuutta, ystävyyttä. Valitettavasti elämme maailmassa, jossa kaikilla meillä ei ole kotia, ja silloin voimme auttaa toisiamme löytämään kodin vaikkapa kotiseurakunnasta.

Messun tekstinä Jumalan kansan koti-ikävä

Äitienpäivän messun 12.5.2019 klo 11 Munkkivuoren kirkossa toimittaa Jouni Hartikainen, kanttorina Olga Mäkinen.

Päivän antifonin alusta (Ps. 66:1) saatu nimitys jubilate (= riemuitkaa) muistuttaa pääsiäisajan luonteesta. Seurakunta juhlii iloiten Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta ja suuntaa katseensa uuteen elämään taivaassa, minne Jeesus on mennyt valmistamaan omilleen sijaa. Kristityt odottavat ”ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee” (Hepr. 13:14). Jeesuksen ylösnousemus on jo nyt tehnyt heidät uusiksi luomuksiksi. Kun Kristus palaa takaisin, heistä tulee hänen kirkastetun ruumiinsa kaltaisia.