Hankkeessa on ollut mukana seurakuntalaisia, seurakuntien työntekijöitä, nuoria aikuisia, ammattiin opiskelevia ja työelämässä toimivia luottamushenkilöitä sekä muita yksittäisiä helsinkiläisiä ja edustajia eri yhteisöistä ja instituutioista. Monia näiden ryhmien edustajia oli paikalla Engel-salissa hankkeen juhlaseminaarissa.

Tilaisuudessa puhui Vesalan peruskoulun johtava opettaja Suaad Onniselkä, joka pohti koulujen katsomuskasvatusta. Hän huomautti, että katsomuskasvatusdialogia voi tehdä muissakin tilanteissa kuin eri katsomusten tunneilla.

– Kaikki, mitä koulussa tehdään, vaikutta siihen miten oppilaat suhtautuvat suomalaiseen yhteiskuntaan, Onniselkä sanoi.

Hänen on huomannut, että islamin opiskelijoita on usein vaikea viedä vierailulle kirkkoon, sillä asiaan liittyy pelkoja. Tärkeää on myös vähemmistöjen voimaantuminen, jotta he eivät koe oloonsa uhatuksi.

Vesalan peruskoulussa katsomuskasvatus näkyy arjessa. Siellä esimerkiksi joulukirkkopäivä on nykyään perjantai. Samaan aikaan kuin luterilaiset käyvät joulukirkossa, islaminuskoiset käyvät moskeijassa, joulumoskeijassa. Ruokalinjastossa on merkitty, onko ruuassa esimerkiksi sianlihaa. Koulun suurten juhlien aikaan katsotaan myös, mitä eri juhlia on samanaikaisesti. Silloin varmistetaan, että eri katsomusta edustavat pääsevät kaikkiin juhliin mukaan.

Mentorit saivat todistukset

Samassa tilaisuudessa kolme uskontodialogihankkeen kouluttamaa mentoria Helena Moilanen, Eeva Palje ja Kristiina Rinne saivat mentorointitodistukset. Nämä ovat ensimmäiset hankkeen mentorit ja ylipäänsä ensimmäiset uskontodialogiin erikoistuneet mentorit koko maassa. Heillä on takanaan kolmenkymmenen opintopisteen laajuinen koulutus. Siihen kuului osallistumisia seminaareihin, tapahtumiin, kirjallisuuden lukemista, matka Kööpenhaminaan ja eri uskontokuntien paikkoihin ympäri pääkaupunkiseutua. Neljä koulutettavaa saavat todistukset keväällä 2019.

Mentoreiden tehtävä on opastaa, ohjata ja neuvoa seurakuntien kulttuurien ja katsomusten välisen työn tekijöitä ja vapaaehtoisia. Mentorit kokivat, että koulutus on tuonut lisää tietoa, taitoa ja ymmärrystä.

Opintojen aikana mentoreita tukivat työnohjaaja Riitta Asikanius Kallion seurakunnasta ja diakoni Helena Pietinen Malmin seurakunnasta. He käynnistivät koko mentorointihankkeen ja siitä tuli osa Avoimet ovet uskontodialogiin -hanketta.

Tilaisuuden lopuksi hanketta vetänyt uskontodialogipappi Heidi Rautionmaa näytti kuvia Avoimet ovet -hankkeen tiimoilta. Kuvien kautta välittyi, miten hankkeen aikana uusia ovia oli avautunut monille eri ihmisille aivan uusiin paikkoihin. Rautionmaa sai vierailupyyntöjä tulla puhumaan ja kouluttamaan ympäri maailmaa.

– Hankkeen toiminnasta oltiin kiinnostuneita, koska se tavoitti ihmiset kentällä. Tarvitsemme uskontodialogiin yhteisöjä keskenään, emmekä vain heidän johtajiaan yhteen seminaareihin, sanoo Rautionmaa.

Juhlaseminaariin osallistuneet pitivät tärkeänä, että uskontodialogin kysymykset menevät eteenpäin koko maassa. Monet osallistujat kokivat, että eri katsomukset aiheuttavat pelkoa. Pelkoa voi hälventää siten, että tavataan. Mutta sitä voi ehkäistä myös etukäteen. Eri uskonnot eivät ole seurakunnille uhka - monet tarvitsevat tukea ja apua, jotta he rohkenisivat tutustua eri katsomuksia edustaviin ihmisiin.

Hanke vahvisti käsitystä siitä, että vähemmistöuskonnoilla on erilaiset tarpeet dialogiin kuin valtauskontojen edustajilla. Enemmistöuskontojen edustajat eivät välttämättä koe tarvetta dialogiin vähemmistöuskontojen kanssa, joilla taas on usein selkeä tarve tulla näkyväksi ja saada tukea ja yhdenvertaisuutta uskontodialogin kautta.

Vuonna 2017 ja 2018 toteutettu 2-vuotinen Avoimet ovet kulttuuri- ja uskontodialogiin hanke sai rahoituksen Helsingin seurakuntayhtymän Luther-potista ja se oli osa seurakuntien toimintaa.