MUNKKIVUOREN KIRKKO

Munkkivuoren kirkon Kangasalan urkutehtaan 1965 rakentamissa uruissa pillistöä on sijoitettu urkuparvella useaan eri paikkaan: sen lisäksi, että valtaosa urkupilleistä sijaitsee soittajan etupuolella valtavassa, urkuparven lattiasta melkein kattoon ulottuvassa kaapistossa eri korkeuksilla, on uruissa vielä selkäpillistö, joka sijaitsee omana isona kaappinaan soittajan selän takana. Tämän selkäpillistön etupuoli näkyy myös parhaiten alakerrassa istuvalle seurakunnalle kanttorin jäädessä piiloon pillistön taakse. Soittajalle tämä sijoittelu tuo jännittävää haastetta, kun erilaiset soitettavat äänet ja sointivärit tulevat soittajaan nähden monesta eri suunnasta. Tässä mekaanisessa urkusoittimessa on kolme sormiota, eli koskettimistoa sekä tietenkin jalkio urkurin taitavaa jalkatyöskentelyä varten. Uruissa on monenmoisia eri kuuloisia äänikertoja: on pehmeitä huilumaisia äänikertoja, kuten gedackt tai rohrflöte, sekä nasaaleja säriseviä kieliäänikertoja, kuten vanhan ajan oboemaista soitinta matkiva krummhorn tai jalkion jyhkevä jylisevä fagotti. Myös klassisinta ja perinteisintä pillityyppiä, principal-äänikertaa löytyy eri korkuisena eri sormioiden valikoimista. Urkujen 50-vuotisjuhlaa vietettiin juhlallisesti konsertin muodossa muutama vuosi sitten. Urkujen äänikertavalikoiman eli disposition näet tästä alta:

Munkkivuoren kirkko

Kangasalan Urkutehdas opus 751 30/III m

I RP (Rückpositiv eli selkäpillistö)

Gedackt 8′

Principal 4’Δ

Koppelflöte 4′

Gemshorn 2′

Sifflöte 1⅓′

Scharf 3x

Krummhorn 8′

Tremolo

II HW, (Huvudwerk eli pääsormio, keskimmäisenä sormioista)

Principal 8’Δ

Rohrfl. 8′

Oktave 4′

Spitzflöte 4′

Oktave 2′

Kornett 3x (c1–)

Mixtur 4–6x 1⅓′

Trompete 8′

I/II, III/II.

III BW < (alimmaisena sormioista + paisutuskaappi):

Holzged. 8′

Rohrfl. 4′

Quinte 2⅔′

Princ. 2′

Terz 1⅗′

Zimbel 2x

Regal 16′

Tremolo

P (Pedal eli jalkio):

Subbass 16′

Principal 8’Δ

Rohrgedackt 8′

Quintaden 4′

Nachthorn 2′

Rauschpfeife 2x (2⅔’+1′)

Fagott 16′

Schalmei 4′

I/P, II/P, III/P

Lisätietoa:

Dispositio eli äänikertavalikoima: Pentti Soinne

Julkisivu: Kangasalan urkutehdas + arkkitehti Olavi Kantele

Äänitys eli sointivärien hiominen: Vilho Putero.

Rintapillistössä poljinkäyttöiset taiteovet.

MUNKKINIEMEN KIRKKO

Munkkiniemen kirkon ihanat urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas. Urut otettiin käyttöön kirkon valmistuessa vuonna 1979. Pienestä koostaan huolimatta näillä uruilla saa aikaiseksi myös melkoisen suuren ja juhlavan jylinän, kun laittaa kaikki äänikerrat päälle samanaikaisesti. Uruissa on kaksi sormiota, eli käsillä soitettavaa koskettimistoa, sekä tietenkin jalkio eli jaloilla soitettava, isokokoisempi koskettimisto. Sormioiden väri on hauskasti päinvastainen kuin vaikka pianon tai Munkkivuoren kirkon koskettimissa: usein nykypäivänä valkoisiksi mieltämämme koskettimet ovat mustia ja mustat valkoisia, tai oikeastaan kauniin puunvärisiä. Täten koskettimiston hallitseva väri on valkoisen sijasta musta, sillä mustia koskettimia on selkeästi enemmän, ja nämä koskettimet ovat myös leveämpiä. Aivan soittajan pään yläpuolella sijaitsee puusäleikkö, joka on niin sanotun kaapin etuseinä. Kaappiin on rakennettu sisälle pillejä, ja kun soittaja avaa etusäleikön pieniä ovia jalkapolkimen avulla, kuuluu kaapissa olevista pilleistä enemmän ääntä. Tämä on varmasti vanhimpia volyyminappulan esikuvia, mitä kosketinsoittimiin on kehitelty jo kauan ennen sähkölaitteiden keksimistä. Urkujen dispositio eli äänikertavalikoima näkyy alla:

Munkkiniemen kirkko

Kangasalan Urkutehdas opus 993 18/II m

I HW (Huvudwerk eli pääsormio, alempi sormio)

Rohrflöte 8′

Principal 4’Δ

Gemshorn 4′

Waldflöte 2′

Sesquialter 2x

Mixtur 4x

Schalmei 8′

Tremolo

II/I

II BW < (ylempi sormio + paisutuskaappi)

Gedackt 8′

Koppelflöte 4′

Principal 2′

Kvinta 1⅓′

Oktava 1′

Krummhorn 8′

Tremolo

P (Pedal eli jalkio)

Subbass 16′

Bassflöte 8’Δ (kup.)

Gedackt 8′

Oktava 4′

Fagott 16′

I/P, II/P, II/P 4′

Lisätietoa:

Dispositio eli äänikertavalikoima: Asko Rautioaho + Matti Rindell

Julkisivu: arkkitehti Bey Heng (Asko Rautioahon luonnoksen pohjalta)

Äänitys eli sointivärien hiominen: Antti Alajoki