20.01. Onneksi olkoon: Sebastian | Palaute | På svenska | In English

Mikaelin seurakunta

Muistoja Mikaelinkirkosta

Mikaelin seurakunta

11.10.2018, 10:47 /  päivitetty 11.10.2018, 10:51
Helsingin Mikaelinkirkko juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan.

Helsingin Mikaelinkirkko juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Matkan aikana on koettu paljon kaikenlaista. Keräsimme talteen tarinoita ja muistoja keväällä 2018. Vastauksia kerättiin sähköisesti netin kautta.

Voit lukea ohesta tiivistetysti vastauksia kyselyymme ja tulla rakentamaan uusia muistoja sunnuntaina 21.10.2018 klo 11 alkavaan messuun. Tällöin juhlimme pitkää yhteistä taivalta koko seurakunnan kesken. Messussa mukana myös Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja messun jälkeen juhlakahvit ja ohjelmaa seurakuntasalissa.

  • Kynttilöiden tekopaja! Paras juttu mitä lapsena/nuorena pääsi aina joulukuussa tekemään.
  • Mikaelinkirkkoon ja erityisesti sen nuorisotoimistoon "Officeen" liittyy hienoja muistoja. Paikka oli minulle erityisen tärkeä rippikoulun jälkeisinä vuosina. Suuntasin sinne koulun jälkeen näkemään tuttuja, keskustelemaan päivän polttavista asioista, hengailemaan ja kuuntelemaan musiikkia. Olin paikkaan aina tervetullut ja olin varma, että aina paikalla on joku tuttu kaveri tai työntekijä. Näitä aikoja muistelemme vuosittaisilla yhteisillä tapaamisilla, jolloin "vanhat" kokoontuvat yhteen hyvän ruuan ja juoman ääreen. Merkityksellisestä paikasta on syntynyt elinikäisiä ystävyyssuhteita.
  • Oli päiväkodin kevätkirkko. Pikkuinen poika toisessa penkkirivissä seurasi tarkkaan mitä tapahtuu. Lopussa pappi sanoi: ottakaa vielä vastaan Herran siunaus. Poika laittoi kädet kupiksi ja ojensi kohti pappia, ja kysyi kirkkaalla äänellään: paljoks sitä tulee? Voi kun osaisimme näin varauksetta ottaa vastaan Herran siunausta, sitä kun tulee runsain mitoin.
  • Kun Kontulaan saatiin Mikaelinkirkko, olin tuolloin aktiivinen seurakuntanuori ja kirkko olikin toinen kotini vuosina 1988-1998. Siellä oli nuorille suunnattua ohjelmaa joka viikonpäivälle ja itsekin pidin nuorten avoimet ovia, parhaimpina kertoina oli yli 70 nuorta paikalla! Toi oli hienoa aikaa, koin sen tarpeelliseksi toiminnaksi. Aina kun menen Mikaelinkirkon ovesta sisään, tuntuu kuin olisi kotona. Onhan se toinen kotini edelleen, vaikka en siellä enää päivittäin käykään.
  • Meidän perheen kotikirkko, siellä on molemmat lapset kastettu, ja meidät vihittiin ennen toisen lapsen kastejuhlaa. Lapset kävivät kirkolla kerhossa ihanien vetäjien Aulin ja Eevan kanssa. Mikaelinkirkko on myös molempien lasten konfiskirkko, eli voi sanoa, että kaikki tärkeät tapahtumat ovat olleet Mikaelinkirkossa. Kiitos ja onnea 30v juhlavuoteen!
  • Vuonna 2008 meille syntyi kaksostytöt, jotka kastettiin Mikaelinkirkossa.
  • Muistan, kun ala-asteella meidän luokan kaikki tytöt pääsivät harjoittelemaan lauluja kirkolle kanttorin opastuksella ja se oli hienoa. Harjoittelimme monena päivänä ja lopulta lauloimme yhdessä tilaisuudessa. Parhaiten jäi mieleen laulu ”Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen”. Ja yksi kiva muisto jäi siitä, kun saimme syödä lounaan vielä kirkolla.
  • Mieleeni on jäänyt Mikaelinkirkkoa ennen ollut puukirkko ja muisto konfirmaatiosta: miten upea tunnelma meillä oli, kun kävelimme kirkkoon kynttilät kädessä. Myös upea muisto ihanasta papista ja isosista, jotka viettivät viikon meidän kanssa Kivisaaressa. Niitä muistoja ei unohda, niin lämpimiä ja hauskoja ne olivat.
  • Pitkien työpäivien jälkeen Taizé-messu, mikä rauhan tunne. Koskettavin oli hetki, kun muisteltiin menehtyneitä ja isän nimi oli seinätaululla... Niin surullista, mutta samalla yhteinen suru muiden läsnäolijoiden kanssa tavallaan lohdutti.
  • Paras muisto ja päivä ovat avioliittomme siunauspäivä Mikaelinkirkolla. Paikalla oli lähimmät ihmiset ja pappi puhui niin kauniisti. Kakkukahvit nautittiin kirkon takkahuoneessa ja pihalla nautittiin kauniista päivästä. Oli elämäni parhaimpia päiviä.