Helsingin seurakunnissa on viitisentoista A-kanttorin virkaa, maaseudulla ne ovat harvinaisempia. Mutta mitä eroa on näillä eri viroilla, joita kansan suussa nimitetään A-, B- ja C-kanttoreiksi? Helsingin Mikaelin seurakunnan A-kanttorin viran saanut Katri Vanhamäki valaisee asiaa.

- Piispainkokous on määritellyt kelpoisuusehdot kanttorinvirkoihin. Millä tahansa koulutuksella ei voi toimia kanttorin virassa. C-kanttori on tutkintona vaatimattomin, ja siksi usein maaseutujen pienissä seurakunnissa on C-kanttoreita, kun taas pääkaupunkiseudulla ei ole yhtään. B-kanttorin virka edellyttää musiikin maisterin tutkintoa kirkkomusiikista Sibelius-Akatemiasta, joka on nykyisin osa Taideyliopistoa. Ylivoimaisesti suurin osa kanttorin viroista Suomessa on B-kanttorin virkoja, hän kertoo.

A-kanttorin pätevyys edellyttää laajoja, tarkasti määriteltyjä opintoja - esimerkiksi kahta maisterintutkintoa Sibelius-Akatemiasta tai musiikin tohtorin tutkintoa. Katrilla on kaksi maisteritutkintoa, toinen kirkkomusiikista (2008) ja toinen esittävän säveltaiteen koulutusohjelmasta pääaineena urut (2010).

A-kanttorin virkoja on pääasiassa suurimmissa seurakunnissa.

Katri Vanhamäki on nyt ainoa A-kanttori Itä-Helsingissä.

-On luontevaa, että Itä-Helsingin isoimpaan seurakuntaan tämä virka on nyt palautettu. Meillä on neljä kirkkoa, erinomaiset urut ja konserttitila Mikaelinkirkossa. Myös Östersundomin kirkko ja Puotilan kappeli eroavat monista lähiökirkoista kulttuuriperintönsä vuoksi, ja Puotilan kappeli on yksi suosituimmista vihkikirkoista.

Kirkkomuusikoita Helsingissä on yhteensä viitisenkymmentä, ja lukuun mahtuu myös muita seurakuntamuusikoita, joiden koulutustausta saattaa olla hyvinkin erilainen.

Mitä sitten A-kanttorin pestiin kuuluu?

- A-kanttorilla on laajempi vastuu seurakunnan musiikkitoiminnan korkealaatuisesta ja pitkäjänteistä kehittämisestä. Virka painottuu taiteelliseen osaamiseen, mutta ei automaattisesti sisällä esihenkilötehtäviä, jotka taas vaativat omaa erityisosaamistaan. Se voi sisältää monenlaista työtä, kuoronjohtoa, urkurina toimimista tai musiikkikasvatusta seurakunnassa. Kaikki kanttorit palvelevat seurakuntaa jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja erilaisissa musiikkiryhmissä riippumatta viran vaatimustasosta, Katri Vanhamäki painottaa.

Hänen oma pääsoittimensa on urut, mutta hän on myös erityisen kiinnostunut keskiaikaisesta musiikista. Hän johtaa vanhan musiikin yhtyettä Cantus Novusta ja soittaa mm. kampiliiraa.

-Urkujensoitto oli se, joka minua innoitti kanttorin uralle. Olen maanviljelijäperheestä Koskelta. Olin ollut seurakunnan lapsi- ja nuorisokuorossa, jota johti paikallinen kanttori. Hän innosti minua urkujen soittoon, jonka aloitin lukion ensimmäisenä vuonna. Sain avaimen ja pääsin kirkkoon harjoittelemaan joka päivä koulun jälkeen. Siitä se lähti.

Kirkkolain mukaan seurakunnassa on oltava kanttori

Kirkkolaki edellyttää, että jokaisessa seurakunnassa pitää olla kirkkoherra, diakoniatyöntekijä - ja kanttori.

-Kanttorit ovat kautta aikojen tehneet seurakuntalaisten kanssa musiikkia, ja esimerkiksi kuorojen kautta tehneet ihmisille musiikin harrastamisen mahdolliseksi Suomen joka kolkassa. Kuorot ovat tarjonneet tavallisille ihmisille mielekkäitä tapoja olla aktiivisesti osallisena jumalanpalveluksen toteuttamisessa. Nykyisin seurakunnissa on tietysti muunkinlaisia musiikkiryhmiä kuin kirkkokuorot. Kaikkia niitä yhdistää kuitenkin se, että ne palvelevat seurakuntaa jumalanpalveluksissa ja eri tilaisuuksissa. Meilläkin Mikaelin seurakunnassa on monenlaisia musiikkiryhmiä, ja myös ulkopuolisia kuoroja harjoittelee tiloissamme ja esiintyy toisinaan jumalanpalveluksissa.

Kesäkonserttisarja Metrolla musiikkiin oli menestys‍

Katri Vanhamäki iloitsee siitä, että myös täällä lähiöissä on tarjolla korkealaatuisia konsertteja ihmisille ympäri vuoden – ei tarvitse aina lähteä keskustaan.

-Kuluneena kesänä esimerkiksi Metrolla musiikkiin -konserteissa on ollut ennätyksellisen paljon väkeä. Myös yhteislaulua on tarjolla erityisesti joulun aikaan Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.

Helsingin Mikaelin seurakunnassa panostetaan myös musiikkikasvatukseen: lapsille ilmaiset Timantit ja Kristallit -lauluryhmät saavat ammattilaisen ohjausta, ja joka perjantai on perhekerhon muskarihetki Vartiokylän kirkossa.

-Haaveenani on, että kun meillä on neljä kanttoria, voisimme käyttää erilaisia lahjojamme yhteistä tavoitetta kohti.

Teksti ja kuva: Outi Jaakkola