Vertaistuki auttaa omaishoitajaa
Omaishoitajuus on ollut iso osa malmilaisen Salme Selamaan elämää 1970-luvulta lähtien. 44 vuotta sitten perheeseen syntyi lievästi kehitysvammainen Sami-poika. Nyt kolmekymppinen Satu-tytär puolestaan syntyi terveenä, mutta melko nopeasti äiti huomasi, että vauva tuntuu erilaiselta sylissä. Hänellä todettiin CP- ja kehitysvamma.
Nyt Sami on tekeväinen mies, joka käy tuetussa työssä. Satu liikkuu sähköpyörätuolilla sisätiloissa itsenäisesti ja pystyy vuorovaikutukseen ilmein, elein ja muutamin sanoin, mutta tarvitsee apua kaikissa toimissa. Avun saaminen on vaatinut paljon paperisotaa, mikä sekin vaatii taitoa ja voimia.
Satu on nyt asunut muutaman vuoden ryhmäkodissa. Muutto on ollut valtava muutos Selamaiden arkeen ja koko elämään.
- Minulta on vaatinut opettelua se, että tytärtä voidaan hoitaa eri tavalla, ja se on ihan yhtä hyvää.
Salme Selamaa muistuttaa, että vammaisen lapsen perheessä ei pelkästään itketä, vaan eläminen on vuorovaikutussuhdetta kuten lasten kanssa yleensäkin.
- Meillä nauretaan ja hurttia huumoria viljellään. Lapsemme ovat luonteeltaan aurinkoisia ja positiivisia. He ovat kantaneet minua yhtä lailla kuin minä heitä.
Selamaa kiittää puolisoaan suurimmaksi tuekseen samoin kuin anoppiaan, joka oli alkuvuosina perheelle korvaamaton apu.
Perheessä on myös kaksi tervettä lasta. – He joutuivat vammaisten sisarusten myötä aikamoiseen prässiin ja hommiin eri tavalla kuin ikäisensä. Minulla on ollut iso kipu siitä, että terveet lapset jäivät vähemmälle huomiolle.
Selamaan mukaan Malmin seurakunnan omaishoitajien ryhmässä hienoa on luottamus ja aito jakaminen.
- Tuemme ja kannustamme toisiamme muuttuvissa tilanteissa. Saamme viedä asiamme Taivaan Isän eteen lauluin ja rukouksin.
Mitä sanoisit vanhemmille, joille on syntynyt erityislapsi? – Tarttukaa tarjottuun apuun! On tärkeää päästä heti kiinni siihen, että on muitakin, jotka ovat kokeneet jotain samaa. Vammaisuus ei ole maailmanloppu.
Ryhmän toinen ohjaaja, diakoniatyöntekijä Annikka Hakala sanoo, että moni omaishoitaja tekee työtään yksin, jolloin vertaistuki muilta samassa tilanteessa eläviltä on erityisen tärkeää.
- Keskinäinen tukeminen, välillä huumorinkin ryydittämänä, on parasta antia.
Teksti: Eila Jaakola
Omaishoitajien ryhmä Malmin kirkolla, Kunnantie 1 (yhteyshenkilö Annikka Hakala, p. 09 2340 4520) sekä Mikaelin seurakunnan ryhmä Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9 (Outi Juntunen, p. 09 2340 4843). Keskusteluapua on saatavana kaikissa seurakunnissa. Ryhmiä myös class=" "
target="_blank">kaupungin omaishoidon toimintakeskuksissa ja järjestöissä, mm. class=" "
target="_blank">Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ja läheiset ry:llä (POLLI).
Omaishoitajien viikolla 26.11.-3.12. kirkkopyhä su 26.11. klo 10 Malmin ja Temppeliaukion kirkoissa, joissa mukana myös Polli ry:n työntekijöitä, sekä klo 16 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1.