Kaikki Helsingin seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt kutsuttiin haastattelemaan helsinkiläisiä 19.4.-3.5.2022. Haastatteluilla saatiin yhteensä 1374 näkemystä helsinkiläisestä todellisuudesta.

Tulevaisuuden Helsinki ja seurakunnat

Helsinkiläiset haluavat elää viiden vuoden kuluttua sellaisessa kaupungissa, jossa korostuu tuttujen ihmisten muodostama yhteisö sekä luonto ja turvallisuus. Lasten ja perheiden asiat, palvelut ja kulttuuri koettiin tärkeiksi tulevaisuudessa.

Haastatteluiden perusteella helsinkiläiset haluavat elää tavallista, turvallista ja rauhallista elämää yhteisöissä aktiivisena toimijoina tai vähintäänkin yhteisön jäsenenä. Ihmisten auttaminen, ystävällisyys, työ, harrastaminen, perhe, lapset ja luonto korostuivat vastauksissa.

Helsinkiläisten mielestä seurakunnat voivat mahdollistaa hyvää tulevaisuutta kaupungissa antamalla tukea ja apua niitä tarvitseville, järjestämällä toimintaa ja tapahtumia, huomioimalla lasten ja nuorten tarpeet ja edistämällä suvaitsevaisuutta. Seurakunnan tilojen tarjoaminen käyttöön sekä yhteisöllisyyden rakentaminen ihmisiä kohtaamalla eri tilanteissa tukevat hyvää tulevaisuutta helsinkiläisille.

Mielikuva seurakunnista on etäinen, mutta aktiivinen ja turvallinen

Haastattelussa pyydettiin kuvaamaan yhdellä sanalla Helsingin seurakuntia.

Mielikuva seurakunnista tiivistettynä yhteen adjektiiviin oli "etäinen". Myös lämmin, turvallinen, hyvä, kiva, perinteinen, ystävällinen ja aktiivinen toistuivat vastauksissa.

Mielikuvat nousevat helsinkiläisten omista kokemuksista, tilaisuuksista, tapahtumista ja kirkon toiminnasta.

Tulevaisuudessa pitäisi keskittyä avun ja tuen antamiseen

Näissä haastatteluissa vastanneiden helsinkiläisten toiveena on, että seurakunnat keskittyisivät jatkossakin avun ja tuen antamiseen. Vastaajien omasta iästä huolimatta haastatteluissa nousi esiin se, että seurakuntien tulisi keskittyä lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Seurakuntia tarvitaan ihmisten kokoamiseen, toimintaan ja harrastuksiin sekä hengellisen perustoiminnan turvaamiseen.

Miten tuloksia hyödynnetään?

Seurakunnille ja yhteisille palveluille oli annettu määrälliset tavoitteet haastatteluiden tekemiseen: Pitäjänmäki teki parhaan tuloksen, seuraavina olivat Munkkiniemi, Vuosaari, Pakila ja Herttoniemi. Yhteisistä palveluista hallinto-osasto ja yhteinen seurakuntatyö olivat tasoissa haastatteluiden tekemisessä.

Haastatteluiden tavoitteena oli saada palautetta seurakuntien työstä ja tietoa helsinkiläisten toiveista ja unelmista. Seurakunnat haluavat kuulla erilaisia helsinkiläisiä ääniä ja samalla kertoa, että helsinkiläisten ajatukset ja mielipiteet ovat tärkeitä. Tulokset antavat virikkeitä tulevaisuuden suunnitteluun ja työn kehittämiseen.

Tuloksista on paljon hyödynnettävää tulevaisuudessa sekä seurakuntien ja yksiköiden omassa toiminta- ja taloussuunnittelussa että mm. seurakuntavaaleihin ja muuhun kehittämiseen liittyen. Strategiahaastattelujen tuloksia voidaan yhdistää myös muuhun tietoon: tutkimuksiin, kyselyihin ja työn arjen tuottamaan tietoon. Keskeisintä on kuitenkin toiminta, johon tieto johtaa.

Tuloksien pohjalta järjestetään esimerkiksi myös Tilannehuone-työskentelyjä sekä työpajoja seurakunnissa, tiimeissä tai työryhmissä työntekijöiden ja/tai luottamushenkilöiden kanssa.