09.04. Onneksi olkoon: Elias, Eelis, Eeli, Eljas | Palaute | På svenska | In English

Kallion seurakunta

Säveltäjä Kalevi Aho: Kriisiaikoina taiteen merkitys kasvaa

Kallion seurakunta

09.04.2020, 10:49
Säveltäjä Kalevi Aho on tuottelias säveltäjä. Parikymmentä sinfoniaa, yli kolme kymmentä konserttoa, runsauden sarvi kamarimusiikkia ja uutta musiikkia syntyy koko ajan. Kantaaottava säveltäjä kokee vahvasti, että näin poikkeusaikoina taiteella on suuri merkitys.
Säveltäjä Kalevi Aho Torstaina iltapäivällä

Koputan käpyläläisen omakotitalon oveen, sillä ovikelloa ei ole. Säveltäjä Kalevi Aho avaa oven sateisena maaliskuun päivänä. Istuudumme tietokoneen ja pianon läheisyyteen, keskelle säveltäjän arkimaisemaa.

Forssassa syntynyt ja kasvanut ja siellä edelleen kesäisin omalla musiikkifestivaalilla vaikuttava nykysäveltäjiä Kalevi Aho toteaa alkuun, että silloin kun ihmisillä menee hyvin, he eivät välitä taiteesta, mutta kriisiaikoina sen merkitys kasvaa.

- Taiteella on suurikin merkitys, ainakin musiikilla ja lukemisella. Nyt kun ei voi mennä töihin, eikä liikkua niin on aikaa kuunnella ja syventyä. Taide lohduttaa ja antaa toivoa, hän toteaa.

Säveltäminen alkoi jo ennen murrosikää

Kansakoulunopettajalla oli suuri vaikutus siihen, että musiikin maailman avautui.

- Hän kysyi, oliko meillä soittimia kotona. Meillä sattui olemaan mandoliini ja niin perustimme mandoliiniyhtyeen ja opeteltiin nuotit. Koska edistyin mandoliinin soitossa niin nopeasti, opettaja sanoi, että minun pitäisi alkaa soittaan viulua. Rupesin säveltämään saman tien, Kalevi Aho muistelee ensi-askeleitaan säveltäjän ja muusikon uralla.

Jo kouluaikana Aho sävelsi ahkerasti, vaikka hän ei ollut saanut mitään opetusta.

- Kuuntelin radiosta paljon kaikenlaista musiikkia Haave säveltäjyydestä syntyi ensimmäisen kerran noin kolmetoista-vuotiaana, kun kuulin ensimmäistä kertaa Brahmsin neljännen sinfoniaa. Se teki järisyttävän vaikutuksen, Aho muistelee.

Nuori Aho piti myös kirjaa niistä sinfonioista mitä kuuli ja sitä myöden hänelle vähitellen kehittyi tonaalisen musiikin taju.

- Kun menin Sibelius Akatemiaan myöhemmin, niin minun ei tarvinnut opiskella sitä, kun se oli jo valmiina, hän toteaa.

Pianonsoittoa Koraalikirjan avulla

Kalevi Aho kasvoi viisilapsisessa perheessä. Rakennusmestari isä oli musikaalinen ja kuunteli radioista Toivottujen levyjen klassista musiikkia. Äiti oli töissä Postissa virkailijana ja hänen veljensä oli amatöörimuusikko ja toimi saksofonin soittajana forssalaisissa tanssibändeissä.

Kotiin hankittiin piano, kun Kalevi Aho oli viisitoistavuotias.

- Opettelin soittamaan pianoa Koraalikirja avulla ja siinä salaa opin harmoniaopin. Tietenkin luin omatoimisesti jotain teoriakirjaa. Opetusta sain vasta Sibelius Akatemiassa ylioppilaaksi tulon jälkeen, hän kuvailee.

Nuoruuden salainen päiväkirja

Kalevi Aho toteaa, että nuoruudessa säveltäminen oli hänelle jonkinlainen päiväkirjan kirjoittamisen muoto.

- Kaikki syvimmät asiansa saattoi kertoa sävellysten muodossa. Normaalin päiväkirjan joku sisaruksista olisi saattanut lukea. Näitä he saattoivat toki lukea, mutta eivät ymmärtäneet mitään.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Kalevi Aho pääsi Sibelius Akatemiaan. Viulu oli pääaine ja sävellys sivuaine. Hän oli myös päässyt opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa Helsingin Yliopistoon.

- Totesin hyvin pian, että minun täytyy tehdä ratkaisu muusikon ammatin suhteen. Ensimmäisen vuoden aikana aloitin ison teoksen säveltämisen ja ajattelin, että jos saan sen valmiiksi kesäloman aikana, niin sitten uskallan ryhtyä säveltäjäksi. Silloin tein ensimmäisen sinfoniani.

Muusikkojen aloitteesta syntyivät kymmenet konsertot

Elämänsä aikana Kalevi Aho on säveltänyt kaikille orkesterisoittimille konserttoja ja myös runsaasti kamarimusiikkia. Syy moiseen säveltämisintohimoon on yksinkertainen.

- Se syntyi oikeastaan siten, että kun jotkut konsertit olivat menestyksiä, niin toisten soittimien soittajat ottivat yhteyttä ja pyysivät, että säveltäisin myös heidän instrumentille konserton. Sillä tavoin maine alkoi levitä, kuvailee säveltäjä tapahtumaketjua.

Tällä hetkellä Kalevi Aholla on kolmekymmentäyksi konserttoa ja kolmannenkymmennen toisen säveltäminen on käynnissä. Kun utelen, millainen prosessi säveltäminen oikeastaan on, niin Aho vastaa pilke silmäkulmassa:

- Minulle se on hyvin yksinkertainen: Aloitan tahdista yksi ja jatkan loppuun, ilman että suunnittelen kappaleen muotoa valmiiksi. Musiikin pitää antaa viedä eteenpäin. Minä sävellän ilman luonnoksia teoksen valmiiksi partituuriksi.

Kalevi Aho kuvailee kehittäneensä itselleen sisäisen kuulon, jonka avulla hän sanoo kuulevansa musiikin ikään kuin sumun takaa miten se soi.

Vuodet orkesterimuusikkona ja jatkuva konserteissa istuminen ovat kehittäneet tätä.

- Kyllä sen pystyy kuvittelemaan esimerkiksi, että jokin melodia on ihan selvästi oboelle eikä huilulle ja tuo melodia on trumpetille ja sillä siisti. Tämä kyvyn kehittyminen on vaatinut pitkän ajan, hän toteaa.

Huippumuusikkoja tulossa Forssaan

Kalevi Aholle on perustettu myös omat musiikkijuhlat Forssaan. Hänen hyvät henkilökohtaiset suhteensa tuovat mestariluokan taiteilijoita Forssaan.

- Olen säveltänyt heille kaikille ja he tulevat erittäin mielellään sinne, jopa hyvin sopuhintaan, hän mainitsee ohimennen.

Kesäkuun lopulla kaksi päivää kestävien juhlien taustalla on kulttuurin ja urheilun moniosaaja Alpo Suhonen, joka palasi maailmaa kierrettyään Forssaan.

Hankittuaan entisen Forssan tehtaanjohtajan talon hän remontoi sen ja talon salonkimaisen olohuoneen, mihin mahtuu sata ihmistä. Siitä kaikki lähti liikkeelle.

Ensi kesän musiikkijuhlilla esiintyy myös pianotaiteilija Izumi Tateno. Kalevi Aho on häntä varten säveltänyt teoksen pelkästään vasemmalle kädelle.

Millaista sen säveltäminen oli?

- Pitää itse osata soittaa pianoa ja kuvitella mitä on yhdellä kädellä mahdollista tehdä. Kuuluisin yhden käden teos on Boris Ravelin konsertto pianolle vasemmalle kädelle. Oma teokseni on pianolle ja kvartetille, Aho kuvailee ja jatkaa:

- Izumihan on jo vanha, kahdeksankymmenenkolme, mutta on ollut soittajana ja henkisesti erittäin hyvässä kunnossa. Hänellähän oli 2000-luvun alkupuolella aivoverenvuoto ja häneltä halvaantui toinen puoli ja toinen käsi. Mutta ei se ole hänen uraansa haitannut. Hän on valtavan suosittu edelleen Japanissa. Siellä hän soittaa edelleen tuhannen ja kahdentuhannen yleisön loppuunmyydyille saleille koko ajan, sanoo Aho ja jatkaa:

- Odotan myös alttoviulisti Hiyoli Togawaa, joka esittää säveltämäni alttoviulu konserton. Siinä on kadenssi, jossa solisti soittaa ja laulaa samaan aikaan. Sitä ei kukan ole koskaan ennen uskaltanut tehdä. Se laulettu osa on aina ennen soitettu klarinetilla, mutta Hiuli osaa ja aikoo sen laulaa kesällä, myhäilee onnellinen säveltäjä Kalevi Aho.

Teksti ja kuva Lisa Enckell