20.04. Onneksi olkoon: Nella, Neela, Lauha | Palaute
Herttoniemen seurakunta

Pääsiäisperinteiden historiaa

04.04.2019, 12:09
Kristinuskossa pääsiäinen on kirkkovuoden keskus ja kohokohta, ilon ja elämän juhla. Silloin juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Kristityille Jeesuksen ylösnousemus tarkoittaa sitä, että ylösnoussut Kristus on avannut uuden tien ja toivon kuolemasta elämään.
pajunkissat

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin. Varhaisimmat tiedot kristillisestä pääsiäisenvietosta ovat 100-luvulta, jolloin viikoittaisen ylösnousemusjuhlan, sunnuntain, rinnalle tuli vuosittain vietettävä pääsiäisjuhla. Aluksi Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta vietettiin yhtenä juhlana, pääsiäisenä.

Yleisimmin Jeesuksen on arvioitu kuolleen vuosien 29 ja 33 välillä. Kaikkien evankeliumien mukaan Jeesus ristiinnaulittiin juutalaisten pääsiäisen aikoihin.

Hiljaisen viikon perjantaita on pidetty paastopäivänä viimeistään 200-luvulta lähtien. Pitkäperjantai Kristuksen kuolemanmuistopäivänä tavataan 300-luvulta lähtien. Perinne on syntynyt todennäköisesti Jerusalemissa.

Kirkkovuoden pääsiäisjaksoon kuuluu kolme vaihetta: valmistautuminen (paastonaika), itse juhla ja helluntaihin asti kestävä juhla-aika. Pääsiäisjakson keskuksen muodostaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen.

Hiljainen viikko

Pääsiäistä edeltävä viikko eli Hiljainen viikko on ollut rauhoittumisen ja pohdiskelun aikaa. Viikonpäivät ovat saaneet nimensä sekä Raamatun tapahtumien että suomalaisten perinteisten uskomusten mukaan. Hiljaisen viikon päivät sisältävät useita perinteitä ja symboleja, joilla kunnioitetaan Jeesuksen viimeisen elinviikon eri vaiheita ja tekoja. Pääsiäinen tarkoittaa paastosta pääsemistä.

Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Silloin Jeesuksen ratsastaessa aasilla kohti Jerusalemia ihmiset ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan. Palmunlehvät symboloivat voittoa ja toivoa. Kirkko saatetaan koristella pajuilla (tai palmunlehdillä) palmusunnuntaina. Toinen palmusunnuntain piirre on Karjalasta muuhun Suomeen levinnyt ortodoksinen virpomisperinne.

Malkamaanantaina muisteltiin kärsivää, viatonta Jeesusta. Raamatusta tuttu malkamaanantain teemaan viittaava sananlasku menee näin; "nähdä rikka toisen silmässä, mutta ei malkaa omassa" – eli toisen syyttämistä itsensä tutkiskelun sijaan. Raamatussa uudessa käännöksessä sanan "malka" sijasta käytetään "hirttä."

Tikkutiistain nimi tulee vanhan kansan uskomuksesta, jonka mukaan tuona päivänä vuollut sytykkeet olivat erityisen hyväonnisia. Muun muassa niiden avulla karkotettiin pahat henget pihamaalta.

Kellokeskiviikkona lehmät saivat kellot kaulaansa, kun ne muutoin olivat Hiljaisen viikon vuoksi otettu pois. Lehmät saatettiin myös päästää ensikerran kevätlaitumille talven jälkeen.

Kiirastorstai aloittaa pääsiäispyhien ajanjakson. Suomenkielinen nimi kiirastorstai tulee ruotsin sanasta skära, puhdistaa. Kiirastorstaina katuva syntinen puhdistettiin "tuhkakeskiviikon tuhasta", ja hän sai jälleen oikeuden osallistua ehtoolliselle. Kiirastorstain messua vietetään Jeesuksen viimeisen ehtoollisen muistoksi. Toinen keskeinen aihe on "Kristus palvelijana", koska Jeesus pesi kiirastorstaina opetuslastensa jalat. Messun aikana kirkossa palavat 12 apostolien kynttilää ja niiden keskellä yksi Kristus-kynttilä. Kynttilät sammutetaan yksi kerrallaan, viimeiseksi jää palamaan ainoastaan Kristus-kynttilä. Tämän jälkeen alttari peitetään mustaan ja näin valmistaudutaan pitkäperjantain suruun.

Pitkäperjantain nimi taas vaihtelee maailmalla paljonkin. Suomenkielinen nimi "pitkäperjantai" on käännös suoraan ruotsista, "långfredag". Saksankielessä se on "karfreitag" eli "valituspäivä", ja Englannissa "Good Friday", eli "hyvä perjantai", pääsiäiseen liittyvien tapahtumien takia.

Lankalauantain nimelle ei löydy minkäänlaista perinteistä johtuvaa selitystä, vaan se tulee ruotsinkielisestä sanasta "lång". Useissa seurakunnissa alkavat pääsiäisyön messut ja hartaudet jo lauantain puolella kello 22 ja 23.

Hiljainen viikko päättyy pääsiäissunnuntaihin, jolloin Jeesus nousi kuolleista. Se on kristinuskon tärkein juhlapyhä, jonka juhlistaminen ja muistaminen vaihtelee kirkkokuntien välillä. Jokaisessa seurakunnassa vietetään messua, jossa juhlistetaan Kristuksen ylösnousemusta.

Toisena pääsiäispäivänä eli maanantaina pääsiäisjuhla jatkuu niin ikään myös seurakuntien messuissa.

Teksti: Iiris Laisi, 2014‍