”Poikkeuksellisissa tilanteissa vaaditaan poikkeuksellisia tekoja. Kirkonkellojen soittaminen toimii nyt kunnianosoituksena Leijonien huippusuoritukselle. ’Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.’ Eilen voitiin kerrankin itkeä ilosta. Tämä kulta oli juuri sitä mitä Suomi tarvitsee; yhdistämistä. Jääkiekon MM-joukkue oli nimenomaan joukkue. Kirkko Helsingissä haluaa myös näin osallistua suomalaisten yhteiseen iloon ja juhlaan tällaisella hienolla hetkellä”, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

Haagan seurakunnassa Huopalahden kirkonkellot soivat jo viime yönä pelin loppuvihellyksen jälkeen ja tänään myös muiden seurakuntien kirkkoherrat päättivät, että kellot soivat myös muissa kirkoissa. Tavallisestikin kirkonkellot soivat niin iloissa kuin surussa eli niitä soitetaan yleensä jumalanpalvelusten alkamisen merkiksi sekä vihkimisen tai hautajaisten yhteydessä.

Toisen maailmansodan aikana Helsingin ilmatorjunta käytti kirkonkelloja varoittaakseen kaupunkilaisia lähestyvistä ilmahyökkäyksistä. Aleppon kelloja soitettiin pari vuotta sitten ympäri maailmaa, saattokelloja soitettiin silloin Syyrian sisällissodan uhrien muistoksi.

Kirkonkelloja saattaa olla useampiakin, niin että ne soittavat jotakin sävelmää. Esimerkiksi Helsingin Kallion kirkon seitsemän pronssikelloa soittavat joka päivä kello 12 ja 18 Jean Sibeliuksen kirkkoa varten säveltämää kellokoraalia.