Joulupyhät johdattavat joulun tunnelmaan

Kirkkovuoden suosituin pyhä on jouluaatto. Silloin muistetaan profeettojen lupauksia ja pohditaan pelastuksen kaipuuta sekä lupausta Vapahtajasta.

Jouluyötä juhlitaan Jeesuksen syntymäyönä, vaikka tarkkaa ajankohtaa syntymälle ei tunneta. Kristuksen syntymän muistojuhlaa vietetään pimeimpänä vuodenaikana, talvipäivän seisauksen aikoihin, jolloin päivä alkaa taas olla pidempi yötä. Kristuksen syntymäjuhla sijoitettiin ajankohtaan johon jo esikristillisinä aikoina oli liittynyt uskonnollisia juhlia. Esimerkiksi muinaiset roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena, roomalaisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta, vietettiin Voittamattoman auringon päivää. Suomen kielen sana joulu tulee talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta yulen-nimestä.

Kristuksen syntymän viettäminen juuri tänä ajankohtana symboloi kauniilla tavalla valon voittoa pimeydestä: Kristus syntyy, kiittäkää. Jouluyön messu on monissa seurakunnissa joulunvieton päätapahtuma.

Jouluaamun jumalanpalvelus vie meidät taas paimenten luo Betlehemiin, jotka saapuivat ensimmäisinä "rakkautta suurinta katsomaan" ja iloitsemaan syntymän ihmeestä. Joulunajan toimitusten liturginen väri on valkoinen.

Toinen joulupäivä eli Tapaninpäivä on ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen sekä samalla kaikkien marttyyrien muistopäivä. Juhlan liturginen väri on punainen.

Joulukuun 27. päivä eli kolmas joulupäivä on omistettu apostoli Johannekselle, neljännen evankeliumin kirjoittajalle. Johannes muistuttaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka velvoittaa kristityt rakastamaan toisiaan. Juhlan liturginen väri on valkoinen.

Neljänteen joulupäivään liittyy viesti siitä, että uskoon voi kuulua myös marttyyrius. Joulukuun 28. päivänä vietetään viattomien lasten päivää sekä muistellaan Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Juhlan liturginen väri on valkoinen tai punainen.

Uusi vuosi tuo uuden mahdollisuuden

Uudenvuoden päivä on kristillisessä perinteessä joulun jälkijuhla, jota vietetään kahdeksantena päivänä jouluaatosta. Tuleva vuosi pysäyttää meidät pohtimaan ja muistamaan, että elämämme on Jumalan käsissä. Tammikuun ensimmäisen päivän tekstit kertovat Jeesuksen nimen merkityksestä ja kehottavat luottamaan Jeesuksen nimeen tulevanakin vuonna. Juhlan liturginen väri on valkoinen.

Joulunaika päättyy loppiaiseen

Loppiainen on kristikunnan vanhimpia juhlia, vanhempi kuin joulu. Loppiainen vakiintui jo 200-luvulla, jolloin sitä vietettiin Jeesuksen syntymäjuhlana. Juhlan ajankohdaksi tuli siihen aikaan 6.1. Loppiaisen aiheena on kertomus idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Tietäjät olivat vieraiden kansojen edustajia. Tämä osoittaa siitä, että Kristus on valo kaikille maailman kansoille. Näin loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä. Joulun sanoma kuuluu kaikille.

Loppiaisen perinteinen nimi on epifania, Herran ilmestyminen. Se on yksi suurista Kristus-juhlista, jolloin liturginen väri on valkoinen ja alttarikynttilöitä on kuusi. Loppiaisen suomenkielinen nimi on peräisin 1600-luvulta, ja se tarkoittaa joulun pyhien loppumista.