Etusivu > Yhteinen toiminta > Yhteinen seurakuntatyö > Uutiset > 2017 > 04 >

Ihmisenä ihmisen rinnalla: diakoniatyöntekijän juttusille voi tulla kuka vain

Ihmisenä ihmisen rinnalla: diakoniatyöntekijän juttusille voi tulla kuka vain

05.04.2017 11:28 / päivitetty 05.04.2017 11:31

- Kun ihminen on elämässä uuden tilanteen edessä eikä löydä suuntaa eteenpäin, voimme yhdessä miettiä, miten päästä takaisin raiteilleen, Meilahden seurakunnan diakoni Henri Isokuortti sanoo.

Iso osa diakoniatyöstä on vastaanottotyötä eli kahdenkeskisiä keskusteluja asiakkaiden kanssa.

- Kysymme tulijalta, mitä hänellä on mielen päällä. Kertoa saa sen verran kuin tykkää. Annamme asiakkaalle aikaa kertoa tilanteestaan rauhassa. Tämän jälkeen asiaa selvitetään yhdessä ja pyritään löytämään ratkaisuja, Isokuortti kuvailee tapaamisten kulkua.

Tapaamisajan oman asuinalueen diakoniatyöntekijälle voi varata kuka vain eikä kirkon jäsenyyttä kysytä. Apu on maksutonta eikä lähetteitä tarvita.

Diakoniatyöntekijät tietävät, että avun hakeminen ei ole aina helppoa.

- Keskusteluissa tulevat usein esiin ihmissuhdeongelmat, yksinäisyys, huoli omasta tai läheisen elämäntilanteesta ja esimerkiksi taloudellinen ahdinko. Moni haluaa jutella myös hengellisistä kysymyksistä, kertoo Meilahden seurakunnan diakonissa, työalavastaava Sirkku Kuusanmäki.

Diakoniatyössä asiakas kohdataan tasavertaisena, ja uutta suuntaa elämään haetaan yhdessä. - Olemme ihmisenä ihmisen rinnalla. Voimme pohtia asiakkaan kanssa, mikä häntä auttaa parhaiten. Joskus käytännön asioita hoidetaan yhdessä, Isokuortti jatkaa.

Pyrkimyksenä on löytää asiakkaalle yksilöllinen apu. Isokuortti mainitsee esimerkkeinä tästä sen, että yksinäisen luo voidaan ohjata seurakunnan vapaaehtoinen ulkoilukaveriksi ja keskustelukumppaniksi. Diakoniatyöntekijät tekevät myös kotikäyntejä ja voivat käydä tapaamassa ihmisiä sairaalassa.

Työ perustuu luottamukseen

Kirkko määrittelee diakoniatyön hengelliseksi työksi, mutta diakoniatyö voi auttaa myös sosiaalipalveluihin liittyvissä kysymyksissä ja ohjata tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Diakonia eroaa sosiaalityöstä siinä, että asiakas saa halutessaan myös hengellistä tukea. Hengellisissä kysymyksissä diakoniatyöntekijä on ensisijaisesti keskustelukumppani. Elämän suuret kysymykset eivät ole hänelle vieraita, vaan keskustella voi esimerkiksi synnistä, syyllisyydestä ja häpeästä.

Jos hengelliset asiat ovat asiakkaalle tärkeitä, yhdessä voidaan rukoilla. Kaikki riippuu kuitenkin kunkin omasta tilanteesta ja hengellisestä vakaumuksesta.

Diakoniatyöntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, ja asiakastyö perustuu luottamukseen. - Koska olemme vaitiolovelvollisia, tapaamisessa kerrotaan ehkä sellainen asia, mitä ei ole muille uskallettu kertoa, Henri Isokuortti toteaa.

Myös taloudellista apua on mahdollista saada tietyin edellytyksin ja kertaluonteisesti. Kertaluonteinen avustus voi tarkoittaa osto-osoitusta ruokakauppaan tai laskun maksamista. Rahaa ei anneta eikä sitä lainata. Akuuttiin kriisiin voi hakea avustusta kirkon rahastoista.

Aina on toivoa

Diakoniatyössä ei koskaan luovuta toivosta. - Toivotonta tilannetta ei ole, vaikka inhimillisesti olisikin umpikujassa. Jokaista koskee jossakin elämänvaiheessa sairauden ja kuoleman kysymykset. Kun tuo asian toisen kuultavaksi, oma taakka kevenee. Diakoniatyössä rohkaisemme ihmisiä pyytämään apua, Sirkku Kuusanmäki kertoo.

Kuusanmäellä on usean vuosikymmenen kokemus diakoniatyöstä. Ihmisten materiaaliset avuntarpeet muuttuvat jonkin verran vuosien saatossa, mutta henkiset tarpeet ovat samat.

- Ihmiselle on tärkeää tulla kohdatuksi ja rakastetuksi. Diakoniatyössä ei ole kysymys vain inhimillisestä rakkaudesta, vaan Jumalan rakkaudesta, jonka hän antaa meille Jeesuksessa. Tämä ei ole muuttunut, hän toteaa.

Myös yhdessä tekeminen ja oleminen on tärkeää diakoniatyössä. Ihmisiä rohkaistaan mukaan seurakunnan pienryhmiin, kerhoihin ja messuun. Yhteiset ruokailutkin saattavat ihmisiä yhteen.

- Moni haluaa olla toisille avuksi vapaaehtoistoiminnassa. Keskusteluajan voi varata silloinkin. Myös vaikeuksien keskellä voi olla lähimmäinen, Kuusanmäki sanoo.

Vapaaehtoistehtävistä, esimerkiksi ateriapalvelusta, raha-asiainneuvonnasta tai kotikäynneistä, onkin löytynyt monelle luonteva paikka seurakuntayhteyteen.

Teksti: Maria Virtanen

Diakoniatyöntekijöiden yhteys- ja ajanvaraustiedot

Keskusteluapua saat myös Palvelevasta puhelimesta ja chatista.


Ateriapalvelu kokoaa Meilahden seurakuntalaisia ruokailemaan yhdessä, ja ruoanlaiton ympärille on syntynyt vapaaehtoisten yhteisö. Vapaaehtoisista Lea Pylkkänen kauhan varressa, takana Leena Kenko (vas.), diakoni Henri Isokuortti, Annikki Lahtinen ja Satu Järvinen. Kuva: Esko Jämsä