Etusivu > Uutiset ja tapahtumat > Uutiset > 2016 > 03 >

Kiirastorstaista pitkäperjantaihin – alkaa tie ristiltä armoon

Kiirastorstaista pitkäperjantaihin – alkaa tie ristiltä armoon

21.03.2016 08:00 / päivitetty 22.03.2016 15:27

Kiirastorstaina, pääsiäistä edeltävän hiljaisen viikon torstaina, Jeesus asetti ehtoollisen sakramentin (Luuk. 22:14–20). Kiirastorstaita vietetään Kristuksen viimeisen aterian muistopäivänä.

Kiirastorstai-iltana Jeesus vetäytyi Getsemanen puutarhaan rukoilemaan voimaa Isältään. Mestarinsa kavaltanut Juudas Iskariot johdatti Jeesuksen viholliset, juutalaisen temppelipapiston, saddukeukset ja roomalaiset sotilaat pidättämään Jeesuksen.

Kiirastorstaina vietetään aina messua ja silloin Suomessa käydään aktiivisesti ehtoollisella. Kiirastorstai-iltana alkaa pääsiäispäivän iltaan ulottuva kolmen päivän juhla-aika (ns. triduum sacrum), ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen. Kiirastorstai-illan messun päättyessä alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja pukea mustaan.

Katso kiirastorstain tapahtumat tästä.

Pitkäperjantai

Pääsiäistä edeltävä perjantai muistaa ristiinnaulitsemista ja kuolinpäivää kirkkovuoden ainoana surujuhlana. Kristinuskon alkuaikoina ei ristiinnaulitsemista kuvattu suoraan. Jeesuksen kuolemaan ristillä viitattiin karitsalla, joka piteli ristiä jalkojensa välissä.

Kärsimyshistorian kuvaamiseen oltiin valmiita vasta myöhemmin. Keisari Konstantinus Suuri otti 300-luvulla käyttöön ristin. Trullon konsiilin päätöslauselma Konstantinopolissa vuonna 692 kehotti taiteilijoita kuvaamaan Jeesusta ihmisen hahmossa. Varsinaiset krusifiksit tulivat taiteeseen 900-luvulta alkaen.

Kuvan kertomaa

Bramantinon teoksessa 1500-luvulta Jeesus kuvataan ristillä naulittuna, kun taas molemmin puolin olevat roistot Gestas ja Dismas ovat köytettyinä risteihinsä. Naulitseminen korostaa Kristuksen kärsimyksen määrää.

Kuvassa vasemmalla oleva Dismas otti vastaan pelastuksen. Siitä kertoo hänen puolellaan oleva enkeli. Toisella puolella oleva Gesmas ei ottanut vastaan pelastusta ja niinpä näemme taivaalla demonin, kuten paholaisen enkeleitä kutsutaan, tulleen ottamaan vastaan hänen sielunsa. Hänet viedään helvettiin.

Taivaalla ovat näkyvillä yhtä aikaa aurinko ja kuu. Se kuvaa Raamatussa mainittua taivaan pimenemistä. Ne ovat myös alfa ja omega eli alku ja loppu sekä viittaus Vanhaan testamenttiin (kuu) ja Uuteen testamenttiin (aurinko).

Ristin juurella olevassa väkijoukossa Neitsyt Maria on helppo erottaa lähes pyörtyneenä. Ristin juurella olevan Magdalan Marian tunnistaa peittämättömistä hiuksista. Hän on peruskuva syntisestä naisesta, siis samalla meistä syntisistä ihmisistä. Magdalan Marian punainen vaate symboloi synneistä puhdistavaa Jeesuksen verta.

Ristin alapuolella maassa on pääkallo. Pääkallo ei viittaa vain pääkallokukkulaan paikkana. Uskomukseen mukaan Jeesus ristiinnaulittiin Adamin haudan päälle. Oikealla puolen kuvaa silmiään pyyhkii Johannes Evankelista. Hän samoin kuin hänen oikealla puolella olevan hahmo ovat peittäneet viitallaan toisen kätensä. Se symboloi Jeesuksen kuninkaallisuutta. Hallitsijoiden edessä ei sopinut paljastaa käsiään.

Pitkäperjantaita vietetään tänä vuonna 25.3. Katso pitkäperjantain tapahtumat tästä.

Bramantino, teoksen valmistumisvuosi tuntematon, taiteilijasta tietoja vuosilta 1503-1536, Ristiinnaulittu. Pinacoteca di Brera, Milano, Italia. Valokuva Marco Peretto