Verkko ja teologia -loppuraportti: Yhä useampi suomalainen elää uskonnollista elämää verkossa

Verkon ja teologian suhdetta pohtinut työryhmän pohti loppuraportissaan verkon tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia. Kirkkohallituksen täysistunto käsitteli raporttia 8. kesäkuuta ja merkitsi sen tiedoksi.

Verkko on mahdollisuus

Raportissa todetaan, että kirkolla on mahdollisuus olla esimerkki verkkoyhteisöstä, jossa ihminen saa olla ihminen. Tällainen yhteisö sallii erilaisten hierarkkisten roolien uudelleentulkintaa, eikä siellä tarvitse pelätä yksityisen ja julkisen rajan murtumista.

Verkon merkityksen ja kehityksen ennustaminen on mahdotonta. Sosiaalisessa mediassa uskonnollinen todellisuus näyttäytyy osiltaan hyvin koruttomana. Se tuo esiin salailun, riidat, jähmeyden, päättämättömyyden, sisällöttömyyden tai sensuurin.

Verkko ei itsessään tuota omaa teologiaa, vaan haastaa ja nostaa esiin kirkon koko historian teologisen keskustelun ja kehityksen. Kirkon oppi, sen opetus ja teologia verkossa eivät voi olla verkossa toteutuva huutoäänestys. Se voi kuitenkin olla dialogi, jossa perustelujen, tunteiden ja traditioon liittymisen kautta luodaan uutta.

Työryhmän tehtävänantona oli selvittää, mitä kysymyksiä verkko kirkon toimintaympäristönä tuottaa. Työryhmä siis lähtökohtaisesti etsi kysymyksiä vastausten sijaan.

Työryhmä pohti verkon ja teologian suhdetta muun muassa seuraavien kysymysten kautta: “Miten saadaan kirkkoon rakenteita ja ihmisiä, jotka pystyvät elämään muutoksen mukana? “ “Pitääkö verkossa määritellä kuka opettaa ja miten? “ “Ymmärrämmekö dialogin kautta paremmin omaa kulttuuriamme vai vahvistuuko synkretistinen maailmankuva?” “Miten kohdata ihminen kokonaisuutena muuttuvissa verkkopalveluissa?”

Virastokollegion 11.2.2010 asettama Verkko ja teologia -työryhmä on toiminut vuosien 2010–2012 aikana. (Kirkon tiedotuskeskus)