Kirkkoveneillä soudetaan suvessa kuntoiluna ja kilpaa

Kirkkoveneet ovat pitkiä, kapeita ja teräväkeulaisia. Veneiden koko ilmoitetaan hankojen eli airoparien määränä. Yleisimmin hankaluku on ollut 6–15. Rannikon, Laatokan ja Järvi-Suomen veneissä käytettiin airojen ohella myös suuria purjeita.

Suurin tunnettu kirkkovene oli 30 airoparin sääminkiläinen vene, jota soutamaan tarvittiin 120 henkeä, kun soutajia oli kaksi per airo. Kaikkiaan matkustajia mahtui veneeseen 150–160 henkeä.

Kirkkoveneillä pitkät perinteet

Kirkkoveneiden kaudella seurakunnat olivat suuria ja kirkkomatkat syrjäkyliltä jopa useita kymmeniä kilometrejä. Soutumatkoille valmistauduttiin huolella ja matkalla pidettiin ruoka- ja lepotaukoja. Kotimatkalla huviteltiin soutamalla kilpaa.

Istumajärjestys oli kirkkoveneissä tarkka. Ensin asettuivat paikoilleen soutajat ja sitten jokaiseen airoparin väliin yksi tai kaksi joutenolijaa. Laiskanlaudalla eli tuhdolla perämiehen edessä istuivat laivan omistajat sukulaisineen, vanhukset ja muut arvohenkilöt. Lapset istuivat laivan keulassa eväs- ja vaatekonttien edessä.

Kirkkoveneet jatkoivat jo ennen viikinkiaikoja alkanutta purjehdusperinnettä. Suomessa varhaisimmat merkinnät kirkkoveneistä löytyvät 1600-luvun asiakirjoista. Kirkkolaissa vuonna 1869 säädetty uskonnonvapaus, rautateiden rakentaminen sekä höyrylaiva- ja linja-autoliikenteen kehittyminen johtivat kirkkoveneiden katoamiseen 1900-luvun alkupuolella. Osa veneistä siirtyi muihin kuljetustehtäviin, osa jätettiin rannoille lahoamaan. Kirkkoveneitä myös poltettiin juhannuskokoissa ja helavalkeissa.

Savonlinnassa soudellaan linnaa ihailemaan

Perinteistä kirkkovenettä pääsee tänä kesänä soutamaan muun muassa Savonlinnassa. Savonlinna-Säämingin seurakunnan 40 minuutin soudulla ihaillaan vesistön ympäröimää kaupunkia ja Olavinlinnaa järveltä käsin.

Soutamaan pääsee säävarauksella heinäkuun ajan maanantaista torstaihin kello 14 Savonlinnan kauppatorin asiakaslaiturista. Kipparin lisäksi veneeseen mahtuu 14 soutajaa. Venettä kipparoi teologian opiskelija, venepappi Jarno Nykänen, joka johdattaa soutajat reitin varrella myös lyhyeen hartaushetkeen ja virteen.

Savonlinna-Säämingin seurakunnalla on kaksi kolmetoistametristä, seitsemän airoparin kirkkovenettä. Ne veistettiin talkootöinä vanhan savolaisen kirkkovenemallin mukaan. Työtä johti savonlinnalainen venepuuseppä Mikael Laine. Veneet valmistuivat juhannukseksi 2010, jolloin ne juhlallisesti kastettiin.

Kirkkoveneitä vuokrataan myös ulkopuoliseen käyttöön. Toinen veneistä on kesäisin rippikoululeiriläisten käytössä seurakunnan leirikeskuksessa Hirvaslahdessa.

Suurimmat soudut Sulkavalla

Kirkkoveneiden suurin kilpailutapahtuma Suomessa on 5.–8. heinäkuuta järjestettävä Sulkavan Suursoudut. Heinäkuussa kirkkoveneillä soudetaan myös Mommilanjärven souteluissa ja Karelia-souduissa. Loppukesästä kilpaillaan Tahkolla ja Tuusulanjärvellä. Soutumatkat vaihtelevat kahdesta useisiin kymmeniin kilometreihin.

Kilpailukäyttöön tarkoitetuissa kirkkoveneissä soutajia on 14 ja airopareja 7. Kaksitoistametrisen veneen ohjaajana ja soutajien kirittäjänä toimii perämies. Soudun tahdin määräävät puolestaan perämiehen edessä tahtiairoissa soutava pari.