kaste, häät, hautaan siunaaminen, konfirmaatio, kodin siunaaminen, yksityinen rippi

PAPPI PÄIVYSTÄÄ VIRASTOSSA
Ma, ti, to ja pe klo 10 - 13 ja
keskiviikkoisin klo 15 - 18
Päivystävän papin puh. 09 2340 6502.
Virasto:
Satamasaarentie 7
00980 Helsinki

KASTE

Lapsi kastetaan pääsääntöisesti kahden kuukauden ikään mennessä. Jos kaste viivästyy, kasteaika olisi kuitenkin hyvä varata kahden kuukauden sisällä. Kaste voi tapahtua kirkossa tai kotona.

Kasteen toimittaa joko oman seurakunnan pappi tai vanhempien tehtävään pyytämä muu pappi. Kummeja tarvitaan vähintään kaksi. Heidän tulee kuulua kirkkoon ja olla rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja. Ennen kastetoimitusta pappi keskustelee vanhempien kanssa.
Kastepappi varataan päivystävän pastorin kautta

Kirkot ja muut seurakunnan tilat ovat ilmaiseksi seurakuntalaisten käytettävissä kastejuhliin ja muihin kirkollisiin toimituksiin. Kirkossamme on kastemekkoja, joita saa maksutta lainaksi niin kirkko- kuin kotikasteisiin. Tarvittaessa lainaaja siistii mekon ennen palauttamista.

Aikuiskaste toimitetaan silloin, kun lapsena kastamatta jäänyt haluaa liittyä aikuisena kirkkoon. Tällaisia kastetilanteita syntyy esim. rippikoulujen yhteydessä tai myöhemminkin. Myös aikuiskasteessa tarvitaan kummit. Kastettujen nimet luetaan noin viikon kuluttua sunnuntain messussa. Lisätietoa Pienelle parasta -sivustolta.

AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Avioliiton esteiden tutkintaa varten pari voi tulla asioimaan yhdessä kirkkoherranvirastoon (henkilöllisyystodistukset mukaan) tai tilata kaavakkeen kotiin. Jos kaavake palautetaan postitse tai vain toisen tuomana, siinä tulee olla kahden todistajan allekirjoitukset. Tutkinta on suoritettava viimeistään viikkoa ennen vihkimistä, mutta se kannattaa tehdä jo ajoissa, sillä päätös pysyy voimassa neljä kuukautta. Kaavakkeen saa myös maistraatista. Avioliittoaikomus kuulutetaan kirkollisena ilmoituksena siinä seurakunnassa, missä avioliiton esteet on tutkittu. Lisäksi kuulutus voidaan lukea toisen kihlakumppanin seurakunnassa. Asianomaisten pyynnöstä voidaan jättää myös kuuluttamatta.

Lisätietoja kirkollisen vihkimisen merkityksestä, edellytyksistä ja käytännön järjestelyistä Suurten kirkkohäiden ohella ovat yleistyneet myös pienet kirkkohäät, joissa voi minimissään olla vihkiparin ja papin lisäksi kaksi todistajaa. Ennen vihkitoimitusta pappi keskustelee parin kanssa, jolloin usein myös harjoitellaan vihkitoimituksen kulkua. Pappi tulee pääsääntöisesti siitä seurakunnasta, missä sulhanen ja/tai morsian ovat kirjoilla. Kanttori tulee pääsääntöisesti siitä seurakunnasta, jonka kirkossa ollaan.

Esteiden tutkinta tehdään kihlakumppaneiden seurakunnassa tai toisen kumppanin seurakunnassa, jos he kuuluvat eri seurakuntiin. Esteiden tutkinnan voi tehdä myös maistraatti. Vihkiraamatun saa omasta seurakunnasta. Jos esteiden tutkinta on tehty maistraatissa, niin vihkiraamatun saa esittämällä tutkintatodistuksen kirkkoherranvirassa.

HAUTAAN SIUNAAMINEN

Hautaan siunaaminen voidaan toimittaa kappeleissa tai kirkoissa. Kappeleita ovat Malmin (pohjoinen, itäinen, läntinen, iso), Honkanummen (iso, pieni), Hietaniemen (uusi, vanha) sekä Krematorio (Hietaniemessä). Omat kirkot ovat myös mahdollisia siunauspaikkoja, jolloin muistotilaisuuden voi järjestää seurakuntasaliin.

Kirkot ja seurakuntasalit ovat ilmaisia kirkkoon kuuluville. Hautaan siunaamisen järjestelyissä otetaan yhteyttä kirkkoherranvirastoon. Lisätietoa: Hautausjärjestelyt

Pappi tulee pääsääntöisesti siitä seurakunnasta, missä vainaja oli viimeksi kirjoilla. Kappeleissa on omat kanttorinsa, kirkkosiunauksissa kanttorina toimii k.o. kirkon kanttori. Ennen toimitusta pappi keskustelee omaisen/omaisten kanssa siunauksen kulusta, vainajan elämästä ja muusta toimitukseen liittyvästä.

KONFIRMAATIO

Rippikoulun päätteeksi vietettävä konfirmaatio merkitsee vahvistamista. Konfirmaatiossa Jumala toimii konfirmoitavien vahvistajana, kun seurakunta rukoilee heidän puolestaan, ja heidät siunataan apostolisella siunauksella. Viime vuosina on yleistynyt tapa, että kummit voivat osallistua kummilapsensa siunaamiseen.

Saatuaan rippikoulussa opetusta kastettu tunnustautuu konfirmaatiossa Jeesuksen opetuslapseksi. Hän yhtyy samaan uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat kastetilaisuudessa.

Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella. Tätä ennen hän on voinut osallistua ehtoolliseen vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan kanssa. Rippikouluaikana nuori voi ehtoollisopetusta saatuaan osallistua ehtoolliseen rippikoulun opettajan kanssa. Konfirmaatio on edellytyksenä myös sille, että hän voi toimia kummina ja voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin saavutettuaan äänioikeuden edellytyksenä olevan iän (18 vuotta).

KODIN SIUNAAMINEN

Kodin siunaaminen sopii hyvin esimerkiksi silloin, kun muutetaan uuteen kotiin. Kotona tapahtuvan kasteen ja vihkimisen yhteyteen kodin siunaaminen sopii myös hyvin.

Kodin siunaaminen vastaa ennen ainakin maaseudulla tavallisia kotiseuroja uuden kodin valmistuessa. Kodin siunaamisen avulla voi myös tutustua naapureihin. Kodin siunaaminen on juhlahetki, joka soveltuu erinomaisesti myös yksineläjän kotiin.

Toimituksen voi varata kirkkoherranvirastosta

YKSITYINEN RIPPI

Yksityistä rippiä, keskustelua tai yksityistä ehtoollista varten voi varata papilta ajan kirkkoherranvirastosta.

RIPPI

Ripissä ihminen tunnustaa syntinsä ja saa synninpäästön. Tämä voi tapahtua kahden kesken sielunhoitajan kanssa (yksityisrippi, salarippi), tai koko seurakunta yhdessä tunnustaa syntinsä ja saa synninpäästön (yleinen rippi). Jälkimmäinen tapahtuu esimerkiksi erillisen ehtoollisjumalanpalveluksen alussa.

Myös pääjumalanpalveluksen alussa luettavaa yhteistä synnintunnustusta ja sitä seuraavaa armonvakuutusta voidaan pitää yleisenä rippinä.

Aikaisemmin oli käytössä julkirippi, jossa julkisesti pahennusta herättänyt seurakuntalainen tunnusti koko seurakunnan edessä rikkomuksensa ja sai synninpäästön. Tämä ripin muoto lakkasi Suomen luterilaisessa kirkossa 1800-luvulla.

Ripin saa vastaanottaa pappi tai maallikko. Ripin vastaanottajia sitoo rippisalaisuus, toisin sanoen ripissä ilmaistuja asioita ei saa paljastaa kenellekään. Rippisalaisuuden rikkomisesta on säädetty ankarat rangaistukset.

Perusteena ripille voidaan esittää Jeesuksen sanat Matteuksen ja Johanneksen evankeliumeissa:

"Jeesus sanoi Pietarille: ’Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.’" (Matt. 16:19)

"Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ’Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.’"(Joh. 20:22-23)."