Historia ja arkkitehtuuri

Helsingin Tehtaanpuiston kirkkokilpailu vuonna 1930 synnytti arkkitehtonisen keskustelun. Kisaan osallistui 56 ehdotusta, mutta funktionalismin suosiosta harmistunut palkintolautakunta sai asemakaavakysymyksistä muodollisen syyn julistaa uuden kilpailun vuonna 1932.

Kilpailun pykäliin lisättiin vaatimus, että kilpailijoiden oli "noudatettava perinteisiä kirkkomuotoja". Palkintolautakuntaa vahvistettiin funktionalismiin kriittisesti suhtautuvalla lisäjäsenellä Bertel Jungilla.

Uuden kilpailun voitti Lars Sonck, joka ensimmäisessä kilpailussa oli ollut palkintolautakunnan jäsen. Sonck oli ennen sitä suunnitellut Kallion kirkon, Tampereen tuomiokirkon ja Turun Mikaelin kirkon. Mikael Agricolan nimikkokirkko rakennettiin Tehtaankadun varrelle Sepänkadun ja Tehtaankadun väliseen puistoon. Vastoin ensimmäisen kilpailun erityistä vaatimusta kirkko on tyyliltään pelkistettyä funktionalismia.

Lars Sonckin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön palmusunnuntaina 1935. Eteläisen Helsingin maamerkiksi muodostunut, 103 metrin korkeuteen kohoava ja kauas merelle näkyvä kirkon torni ja etenkin sen 30-metrinen piikkimäinen yläosa osoittautui sodan aikana riskitekijäksi. Jos sitä ei olisi laskettu tornin sisään, se olisi palvellut vihollislentäjiä suunnistuspisteenä.

Kirkon kuoriosan suunnittelu jäi Sonckilta kesken. Kattokruunut suunnitteli arkkitehti Arvo Muroma. Alttariveistos Jeesuksen hautaaminen on taiteilija Bruno Tuukkasen vuodelta 1935. Tuukkanen teki myös kirkon sivulaivojen holvikaariin Jeesuksen elämää kuvaavat maalaukset. Kirkon katosta riippuva kirkkolaiva on pienoismalli 1800-luvun alussa purjehtineesta suomalaisesta Fortuna-laivasta.

Professori ja tekstiilitaiteilija Päikki Priha on suunnitellut ja Ateljé Solemnis valmistanut Agricolan kirkon nykyiset kirkkotekstiilit, mm. messukasukan ja stolan. Kirkon toimituskappelin kuvakudoksen Jerusalemiin ratsastavasta Jeesuksesta suunnitteli vuonna 1935 Greta Skogster-Lehtinen. Dora Jung on kutonut kirkkoon pellavadamastiliinan samoihin aikoihin. Alkuperäiseen, tekosilkistä kudottuun alttarin kirkkotekstiiliin on kirjottu liljankukka-aiheita ja Kristus-monogrammi. Saarnatuolin kirjaliinassa on aiheena karitsa. Gunilla Jungin klassistisessa ehtoollisvälinesarjassa vuodelta 1935 voi nähdä art decon vaikutusta.

Nykyiset urut ovat Veikko Virtasen urkurakentamon vuodelta 1968. Äänikertoja on 40. Kirkkosalissa on myös piano. Kirkonkelloja on tornissa kolme.

Kirkon peruskorjauksessa vuosina 2003 ja 2004 kirkko pyrittiin palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä asua. Kirkkosali sai vaaleamman värityksen ja penkit verhoiltiin uudestaan. Alttaritaulu, lamput, seinämaalaukset ja ikkunat entisöitiin.

Kirkossa on 850 istumapaikkaa. Juhlatilaksi sopivassa kryptassa on 200 pöytäpaikkaa. Kastejuhlan, häiden tai hautajaisten järjestäminen kirkon tiloissa on maksutonta.

Lars Sonckin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön palmusunnuntaina 1935. Kirkon kuoriosan suunnittelu jäi Sonckilta osittain kesken.

Alttariveistos Jeesuksen hautaaminen on taiteilija Bruno Tuukkasen vuodelta 1935.

Kirkon peruskorjauksessa vuosina 2003 ja 2004 kirkkosali sai vaalean värityksen ja penkit verhoiltiin uudestaan.