Messun laulut

AO

Hellän hiljaisen rukouslaulumessun ensimmäinen laulu on aina virityslaulu – AO AO AO. Pelkkiä vokaaleita laulamalla rauhoitamme kehoa ja mieltä. Vokaalilaulu on hyvin lähellä huokausta. Huokaus on yksinkertainen rukous. Psalmia lainaten: "Herra, kuule minua, huomaa huokaukseni." Huokaistessamme avaamme sydämemme ja mielemme Jumalan edessä, myös sen kaikkein kätketyimmän osan meissä. A ja O on symbolisesti vahva rukous. "Minä olen A ja O, alku ja loppu", sanoo Herra Jumala, hän joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias. Ilm. 1:8.

Herra, avaa minun huuleni, * niin suuni julistaa sinun kunniaasi.
Jumala, ole minulle armollinen, pelasta minut * riennä avukseni Herra.
Domine, labia mea aperies, * et os meum annuntiabit laudem tuam. Alleluia.

Huokailusta siirrytään keskiaikaiseen alkurukoukseen. Suomi ja latinankieli vuorottelevat: Herra, avaa minun huuleni – Domine, labia mea aperies. Laulaessamme sekä suomeksi että latinaksi rukoilemme omalla äidinkielellämme ja samalla liitämme itsemme rukoilevaan sukupolvien ketjuun, luostarien rukousmaailmaan. Näin on rukoiltu jo satoja vuosia ennen meitä. Me saamme olla helmenä vuosisatojen rukousnauhassa.

Päivän psalmi

Päivän psalmi vaihtuu aina kirkkovuoden mukaisesti. Antifonin eli johdantolaulun sävelmä on keskiaikainen rukoussävelmä. Keskiaikaisilla kirkkolauluilla eli gregoriaanisilla lauluilla hyvin harvoin on nimettyä säveltäjää. Ne ovat rukouskäytössä hioutuneet. Hiljaisessa rukouslaulumessussa me laulamme niistä sellaisia versioita, joita on kirjoitettu vanhoihin pergamentteihin eli käsikirjoituksiin. Psalmi resitoidaan eli puhelauletaan. Messuun osallistuja saa rohkeasti sanoa ja laulaa sanoja Anima mean mukana. Niissä puhutellaan Jumalaa hyvin suorasti ja mutkattomasti milloin iloiten, milloin surren ja vavisten. Ei ole olemassa ihanampaa laulettavaa kuin psalmit.

Tähti *

Sekä alkurukouksessa että psalmilaulussa on tekstin keskellä aina pieni tähti *. Tähti kannustaa kuuntelemaan mitä Jumala sanoo sanassaan. Laulettuamme psalmijakeen alkupuolen pidämme tähden kohdalla mietiskelytauon. Tähteä seuraava lause on jatkoa sitä edeltävälle lauseelle: jälkisäe selittää, täydentää, vahvistaa tai kysyy lisää. Jos laulaa psalmia itsekseen kotona, jokainen tähti-tauko on eri pituinen aina riippuen siitä, minkälaisen vaikutuksen laulajaan itseensä on tehnyt lause, jonka edelsi taukoa. Sielu tanssii psalmeissa. Messussa laulamme tätä sielun tanssia yhdessä.

Kyrie eleison, Herra armahda, Kristus armahda, Herra armahda, Kyrie eleison

Kreikankielinen Kyrie eleison, Herra armahda, on syvä rukous meissä. Laulaessamme äänteet hitaasti, voimme kenties häivähdykseltään tuntea, kuinka vahvasti ja vertikaalisesti meissä soi y- ja i-äänet. Vastavuoroisesti e-vokaali soi leveänä suussa ja koko kehossa. Kyrie eleisonin sointi meissä on kuin risti. Laulaessamme saman rukouksen suomeksi, ymmärryksemme kasvaa. Hellän hiljaisen rukouslaulun messussa Herra armahda, Kristus armahda lauletaan viipyilevästi ja odottaen, hellästi armoa toivoen.

Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen.

Esirukouksen yhteydessä laulamme psalmista 55 jaetta 23. Sävelmää on luostareissa laulettu useita kertoja päivän aikana eri tekstien yhteydessä. Sävelmä on hyvin yksinkertainen ja kannatteleva. Se johdattaa jatkuvaan rukoukseen.

Sanctus Deus, Sanctus Christus, Spiritus Sanctus, Sanctus Deus

Pyhä Jumala, Pyhä Kristus, Henki Pyhä, Pyhä Jumala. Sanctuksen laulamisesta monet ovat sanoneet, että aivan kuin aika olisi vain nyt, laulu on niin pystysuora ja ikuisuutta tavoitteleva. Keskiaikaisiin rukouksiin, aivan kuin moniin nykyisiinkin jumalanpalveluksen muotoihin, on kätketty kolminaisuuden symboliikka. Jokainen erillinen Sanctus lauletaan kolme kertaa ja laulun kohteita on kolme: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Lopuksi laulamme vielä ykseydelle Sanctus Deus.

Jumalan karitsa – Agnus Dei

Jumalan karitsa -laulun sävelmäksi on Hellään hiljaiseen rukouslaulumessuun valikoitunut iloisen f-moodin sävelmä. F-moodi, vanha kirkkosävelmä, on kuin äidin kutsu aterialle.

Alleluia!

Ehtoollisen kiitoslauluksi on muotoutunut Alleluia, joka on ylistyksen laulu.

Vaihtuvat lauluosuudet

Psalmitekstin lisäksi Hiljaisen rukouslaulumessun vaihtuvia lauluosuuksia ovat ehtoollisen aikana laulettu laulu ja lopun siunaukseen liittyvä päätöslaulu.